OMA KOTI KULLAN KALLIS

KOTI – paras paikka maailmassa! Elämänkaaren aikana tilanteet kuitenkin muuttuvat ja kohtaamme ehkä hetken, jolloin kotona asuminen ei ole enää mahdollista ilman ulkopuolista tukea ja apua. Joudumme silloin valinnan eteen – laitoshoitoon vai kodin muuntaminen niin, että elämä kotona voi jatkua?

Vammaispalvelulaki kotihoidon mahdollistajana nyt ja tulevaisuudessa

Lakia uudistettiin viimeksi vuonna 1988, jolloin nykyisenmuotoinen toiminta mm. asunnon muutostöissä löysi lopullisen paikkansa sosiaalilainsäädännössä. Uudistetussa laissa määriteltiin tarkemmin edellytykset erilaisille tuki- ja avustustoimille. Esimerkiksi asunnon muutostyöt kuuluvat subjektiivisen oikeuden piiriin, kunhan laissa mainitut ehdot toteutuvat ja asiakas täyttää laissa ja asetuksessa määritellyt myöntämiskriteerit. Näin ollen asunnon muutostöitä ei voida kieltää asiakkaalta määrärahan puutteeseen vedoten.

Voimassa olevassa laissa on lueteltu paljonkin erilaisia etuuksia ja oikeuksia, mutta lisääntyneet valitukset ja oikaisuvaatimukset kertonevat siitä, että tarkentamisen varaa on ja lain uudelleen kirjoittaminen tarpeen.

Nyt lakia ollaan uudistamassa vastaamaan paremmin nykypäivän tilanteita. Ja kyllähän maailma ja yhteiskuntamme onkin kovin erilainen kuin vuonna 1988. Tärkeätä olisi, että uudessa laissa määriteltäisiin yksityiskohtaisemmin eri asiakasryhmien erityispiirteet. Ikärakenteen muuttuessa myös lainsäätäjä joutunee paremmin huolehtimaan ikääntyvän väestönosan tarpeista ja määrittelemään tarpeet ja annettavan avun ja hoivan tason tarkemmin kuin se nykyisin on tehty. Näin uudistettu laki toimisi apuna ja ohjenuorana niin päättäville sosiaaliviranomaisille kuin asiakkaillekin ja vähennettäisiin tulkinnanvaraisuuksia ja tarpeettomia oikeudenistuntoja.

Valtion ja kuntien linjaukset

Laitoshoidon vähentäminen on ollut johtavana ohjenuorana jo vuosia sosiaali- ja terveyshuollon strategioissa. Ja kunnat ovatkin tehneet paljon käytännön linjamuutoksia siten, että vanhempia, huonokuntoisia laitoksia on suljettu ja asiakkaita siirretty joko pienempiin yksiköihin tai kotihoidon piiriin, kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan. Asiakkaan avun tarve voi olla hyvinkin suuri ja tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa omassa tai pienkodissa toteutettuna hyvä hoito asettaa palvelun järjestäjälle ja hoitohenkilöstölle erityisvaatimuksia.

Paineet kuntien kotihoidossa ovatkin nousseet ja henkilöstö joutuu toimimaan kellontarkasti ehtiäkseen hoitamaan päivittäiset asiakaskäynnit ja rutiinit. Aikaa ei tahdo riittää ”sosiaaliseen kanssakäymiseen”, esimerkiksi asiakkaan luona vietettyihin kahvihetkiin, joiden aikana paremmin pystyttäisiin seuraamaan asiakkaan terveydentilaa ja siinä ehkä tapahtuvia muutoksia. Tilanne on kärjistynyt vanhusten hoidossa, jonka ongelmista saamme valitettavasti lukea lehdistä harva se päivä.

Onko vanhuus vamma?

Vanhuus on lainsäädännöllinen ja määritelmällinen haaste. Päästäkseen helpommin palveluverkon turvaan tarvitsee vanhus diagnoosin, johon erilaiset avustamistoimet sitten pohjautuvat. Vanhuutta ei kuitenkaan katsota sairaudeksi, saati vammaksi, ja joissakin kunnissa on pyritty saamaan säästöjä aikaan hiukan kyseenalaisinkin keinoin tähän vedoten. Toivon mukaan nyt uudistettava lainsäädäntö tuo tähänkin epäkohtaan tarkennusta.

Laitos vai koti?

Ottamatta kantaa laitoshoidon ja kotihoidon laatuun tai eroavaisuuksiin, väitän että

  • tulevaisuudessa palvelutalopaikkoja ei riitä kaikille
  • laitoshoidon kustannukset ovat pidemmällä aikavälillä suuremmat kuin keskimäärin kodeissa tehdyt muutostyöt
  • kotona asuminen kannustaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen.

Yli 75 % ikäihmisistä asuu kotona vielä yli 80-vuotiaina. Ja mitä pidempään kuntalaiset pystyvät asumaan kotona, sitä edullisempaa se on kuntataloudelle. Ja kukapa haluaisi muuttaa pois kotoaan! Osalla meistä vain ei ole valinnan mahdollisuutta. Kaukana asuvat sukulaiset tai vamman laatu on yleinen syy laitoshoitoon siirtymiselle. Edesauttaakseen kotona asumista kunta voi tukea kodin muutostöitä, joiden kustannukset vaihtelevat luonnollisestikin tilanteesta ja kohteesta riippuen. Muutaman tukikahvan asentaminen ja kynnysten poistaminen/luiskaaminen on aina kannattava investointi kunnalle ja sillä pystytään helposti pidentämään henkilön itsenäistä kotona asumisaikaa.

Mutta myös mittavammat muutostyöt maksavat itsensä pian takaisin, kahdella eri tavalla:

  1. asiakkaan kotona asumisen aika pitenee
  2. tehdyt muutostyöt hyödyttävät useita eri henkilöitä, kun esim. kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoihin tehdyt muutostyöt (ammeen poistot, tukikahvat jne.) jäävät huoneistoon asukkaan vaihtuessa ja ovat valmiina seuraavaa erityistarpeita omaavaa asukasta varten.

Omaishoitajien rooli hyvässä hoidossa

Merkittävän osan kotihoitovastuusta kantavat omaishoitajat, joiden osuus kasvaa koko ajan ja joiden jaksamiseen on nyttemmin onneksi kiinnitetty huomiota. Mielestäni omaishoitajien panos säästää niin paljon yhteiskunnan varoja, että omaishoidon korvausta pitäisi ehdottomasti korottaa, varsinkin sellaisten henkilöiden osalta, joille ei ole kertynyt muuta palkkatuloa eläkettä varten.

Omaishoitajien joukko on moninainen – pyyteetöntä hoitotyötä tekevät ikäihmiset, työikäiset lapset ja lapsenlapset, erityislapsiperheiden äidit ja isät, muut sukulaiset sekä naapurit ja ystävät, jotka haluavat auttaa lähimmäistään ja taata heille tutun ja turvallisen hoidon. Omaishoitajille kodin muutostyöt voivat olla merkittävä parannus – vaikkapa oman jaksamisen ja hoidettavan turvallisuuden näkökulmasta katsottuna.

Paljon puhutaan myös kolmannen sektorin toimijoista, joilla voisi olla merkittävä työllistäväkin vaikutus yhteiskunnassa, mutta laajalle levinnyt byrokratia tuntuu kaatavan hyvältä kuulostavat hankkeet yksi toisensa jälkeen.

Kodin muutostyöt moniammatillisena yhteistyönä

Kodin muutostöitä voidaan tehdä omalla tai yhteiskunnan kustannuksella. Olipa rahoitustapa kumpi tahansa, on ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelussa on alusta alkaen mukana hoito- ja kuntoutusalan ammattilainen, esim.

  • toimintaterapeutti
  • kuntohoitaja
  • fysioterapeutti
  • rakennustekninen asiantuntija, rakennusneuvoja
  • Vanhustyön keskusliiton rakennusmestari.

Oman kunnan toimintatavoista riippuen joku em. ammattilaisista arvioi henkilön kunnon ja muutostöiden tarpeen.

Mikäli tarvittavasta muutoksesta selvitään ns. pienapuvälineellä, saa oman terveyskeskuksen apuvälineosastolta sekä tietoa että näitä pienapuvälineitä. Esimerkiksi suihkutuolien kohdalla tilanne on se, että irrallisen suihkutuolin saa terveyskeskuksesta, samoin kuin kyynärsauvat ja muut vastaavat apuvälineet. Mikäli tarvitaan esim. kylpyammeen poisto ja suihkukaapin asennus tai seinään kiinnitettävä, taittuva suihkuistuin, on kyseessä ns. asunnonmuutostyö, jonka rahoittaa kunnan vammaispalvelu.

Aina ennen muutostöihin ryhtymistä asukkaan on oltava yhteydessä oman kunnan sosiaalitoimeen / vammaispalveluun. Näin vältetään turhat kiistat jo toteutettujen muutosten rahoitusvastuista.

Koti muuntuu tarpeen mukaan

Yksinkertaisimmillaan kotona pärjääminen edellyttää kynluiskatnysten poistoa ja/tai luiskaamista sekä erilaisten tukikaiteiden asennusta. Yleisesti voidaan sanoa, että asunnon mflexstep_koosteuutostyöt liittyvät aina liikkumiseen ja päivittäisistä rutiineista selviämiseen (ruoanlaitto, henkilökohtainen hygienia). Ja asennustöiden lähtökohtana pitäisi aina olla kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet.

Laajempia muutostöitä ovat oviaukkojen levennykset, keittiökalusteiden muutokset, ulkoramppien/luiskien asennukset, nostimien ja hissien asennukset, pesutilojen täydelliset modernisoinnit sekä muut rakenteelliset muutokset, joiden seurauksena asunnosta saadaan esteetön ja turvallinen elinympäristö.

Kodin muutostöiden yhteydessä puhutaan aina myös rahasta. Jos katsotaan kuntien vastiavammaispalveluiden kulujakaumaa, on listalla paljon muitakin kuluja kuin nämä muutostyöt. Merkittäviä kulueriä ovat mm. kuljetuspalvelut, henkilökohtaiset avustajat sekä erilaiset kotipalveluiden kustannukset. Ja rahan pitäisi riittää kaikkeen! Kannattaa kuitenkin muistaa, että kodin muutostyöt ovat pitkävaikutteisia investointeja. Esteettömäksi muutetussa asunnossa saattaa vuosien varrella asua useampikin erityistarpeita omaava henkilö ja kodin muutostöistä aiheutuneet kulut ja hyödyt kohdentuvat siten usealle eri henkilölle ja vuodelle. Näin ollen kodin muutostöitä ei pitäisi arvioida pelkkänä yksittäisenä kulueränä.pressalift

Olemme jo vuosia tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien päättäjien ja alan asiantuntijoiden kanssa.

roth

Olemme käytettävissänne, mikäli suunnittelette kodin muutostyötä – pientä tai suurta. Lisätietoja löydätte esitteestämme Kodin muutostyöt.

Mainokset