Vesi vanhin voitehista

Kesä alkaa olla takana päin ja ilmoista on puhuttu sen verran paljon, että annetaanpa olla enempiä kommentoimatta 😉

Lähestyvä syksy tuo tulleessaan taas uutuuksia! Olemme näissä teksteissä tietoisesti vältelleet tuote-esittelyitä, mutta nyt on sen verran merkittävä uutuus käsissä, että pakko on vähän hehkuttaa. Parasta tässä on se, että tästä tuotteesta on jo aitoja käyttäjäkokemuksia, eli nyt puhuvat käyttäjät ei myyntimies 😊.

Tuote on uima- ja allasterapiaan tarkoitettu Bath-Bagel-tukityyny, tuttavallisesti Baakeli.

Stabilon valmistama tuki muotoillaan käyttäjän mukaan ja oikein asennettuna tyyny on erinomaisen turvallinen apu uima- ja allasterapiassa. Erityisesti pään asennon muokattavuuteen on kiinnitetty huomiota ja käytäntö onkin osoittanut, että esim. voimakkaasti hypotonisten käyttäjien kanssa Baakeli saadaan tukemaan hyvin myös leukaa, eli leuka jää riittävän korkealle. Vastaavissa tuotteissa leuka tuppaa jäämään liian alas, jolloin koko keho vajoaa jaloista alkaen ja oikean kellunta-asennon ylläpitäminen edellyttää lisää kellukkeita.

 

Vesi on elementtinä vapauttava – käyttäjä saa kokea veden keventävän vaikutuksen, eikä avustajankaan tarvitse koko ajan pitää kiinni avustettavasta, koska Baakelin avulla kelluminen on hyvin turvallista.

Toinen huomionarvoinen seikka Baakelin muotoilussa on riittävän tilan jättäminen korville. Tyyny ei paina korvia eikä siten myöskään ”kahise” korvissa käytön aikana. Oikein asetettu tyyny rentouttaa käyttäjän ja pitää hänet oikeassa asennossa, mikä puolestaan helpottaa terapiaa.

Kokemukset terapiakäytöstä ovat osoittaneet, että Baakeli on loistava apuväline niille, joille päänhallinta on haastavaa. Tyyny sopii yhtä lailla kotiammeeseen ja -paljuun kuin uimahalliin ja kylpylään. Uimatyynystä on kolme eri kokoa.

Myös Stabilon muut asentotyynyt ovat saaneet erittäin myönteisen vastaanoton. Ne on koettu suureksi avuksi lapsille ja nuorille, joille hyvän asennon löytäminen ja ylläpitämien on haasteellista.

Tässä linkki valmistajan sivuille…

Katso tästä opastusvideo uimatyynyn pukemisestä ylle…

Katso tästä video uimatyynyn käytöstä…

Linkki EN-Apuvälineiden Asentotyynyt-sivulle…

Mainokset

Kesän korvalla…

 

Pitkän talven jälkeen monen mieli halajaa jo suven rientoihin – myös festarit kutsuvat. Vaikka festivaalijärjestäjät huomioivat liikuntarajoitteiset asiakkaat jo aika hyvin, ja ajoissa, saamme yhä soittoja, joissa pyydetään  tulevaksi viikonlopuksi lainaan henkilönostimia tai ramppeja. Valitettavan harvoin pystymme noin lyhyellä varoitusajalla vastaamaan pyyntöihin. Nostimien siirtely vaatii nostoautoa tai muuta erikoiskalustoa ja usein alueen korkoerotkin ovat sellaisia, että nostimen lisäksi tarvittaisiin melkoisia määriä ramppeja. Ajoissa laadittujen suunnitelmien pohjalta nostimet ja rampit saadaan alueelle ajoissa, turvamääräysten mukaisina.

Hyvin järjestettyjä tapahtumia on Suomessa paljon. Esimerkiksi Hyvinkäällä on toimijoita, joilla on käytössä korotettu lava, jolle pääsee helposti ramppia pitkin. Ja korotetulta lavalta esiintyjät myös näkyvät kaikille. Euroopassa monien isojen tapahtumien yhteydessä on mahdollista lunastaa passi, joka takaa pääsyn lähelle lavaa autolla. Passiin voi sisältyä myös muita erityispalveluja. Seuraavassa linkki Leedsin tapahtumaan, joka on hyvä esimerkki siitä, miten esteettömyys voi olla luonnollinen osa tapahtumasuunnittelua ja -viestintää. Lue lisää Leedsistä…

Festivaalivierailua helpottaa suuresti, mikäli mukana on oma ”tiimi” auttamassa kiperissä paikoissa. Monesti haasteeksi muodostuvat pitkät etäisyydet ja se, että alueen maapohja ei ole riittävän tasainen kelaukselle. Useimmissa tapahtumissa on kyllä liikuntarajoitteisille käyttäjille suunniteltu erikois-wc, mutta valitettavan usein niissä on liian jyrkät rampit. Kannattaa olla etukäteen yhteydessä järjestäjiin ja tiedustella näistä esteettömyyden ratkaisuista.

Festarifiiliksiä Festarifiiliksiä

(kuvien lähde Googlen kuvahaku)

Toki kesä on muutakin kuin festivaaleja

Häät ja muut perhejuhlat ovat kesän suola. Juhlapaikat tuovat oman haasteensa liikuntarajoitteisille vieraille, varsinkin kirkot, työväentalot, metsästysmajat ja muut vastaavat ns. vanhan rakennuskannan kohteet. Portaat ovat usein korkeat ja tilat rampeille rajalliset. Erityisesti kirkot ovat haastava kohde, koska museoviraston määräykset rajoittavat kiinteiden ramppien ja nostimien käyttöä.

Kohtuuhintaan on saatavana erilaisia pariluiskia sekä leveitä ramppeja, joita voi hyödyntää portaikoissa. Juhlatiloihin onkin kiitettävästi hankittu luiskia ja ramppeja, koska tarve kasvaa koko ajan. Kevyet, siirrettävät ratkaisut ovat suosittuja, mutta joskus niissä on se ongelma, että ne ovat kohteeseen liian lyhyitä ja jättävät nousukulman edelleen liian jyrkäksi, jopa vaaralliseksi käyttää. Onneksi juhlissa on yleensä paljon väkeä avustamassa sisään- ja uloskäyntien yhteydessä.

Kesämökkivierailut ovat oma lukunsa, ei pelkästään maasto-olosuhteiden vaan myös ranta-alueen vuoksi. Kaunis hiekkaranta houkuttelisi uimaan, mutta pyörätuoli uppoaa pehmeään hiekkaan kuin suonsilmään. Rautakaupoista saa erilaisia rullattavia ”ralleja”, joiden avulla rantaan pääsykin on mahdollista. Vielä ei yleisillä uimarannoilla useinkaan näe ramppeja, joita pitkin veteen pääsy onnistuisi helposti. Toki muutamia esteettömiä rantoja Suomestakin löytyy… lue tästä lisää… Toisin on esim. Pärnussa, jossa on pitkät puukäytävät rannassa.

Mutta luovuttaa ei kannata! Esimerkiksi Malike vuokraa erilaisia apuvälineitä, joilla liikkuminen maastossa ja rannoilla on helpompaa.

Alla kuva aikuiskokoisesta rantatuolista

rantatuoli

(kuvalähde Googlen kuvahaku / http://mend.org.nz)

ja lapsille suunnitellusta uima-/kylpytuolista.

Splashy-kylpy-/rantatuoli Splashy

(kuvissa Splashy kylpy-/rantatuoli, EN-Apuvälineet)

Myös alla oleva Hippocamp (kuva Maliken sivuilta) soveltuu rantakäyttöön.

Hippocamp

Stabilon uutuustuote on uimatyyny ”bagel”, joka löytyy myös Malike-vuokraamosta. Uimatyyny takaa turvallisen terapian ja kellunnan.

Stabilon uimatyyny ("bagel")

Kuten kuvat kertovat, erilaiset apuvälineet mahdollistavat erityistarpeita omaaville aikuisille ja lapsille hyvät mahdollisuudet osallistua kesäaktiviteetteihin. Kannattaa rohkeasti kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Tarjolla on kanootteja, kahdenajettavia erilaisia polkuypyöriä sekä monenlaisia maastorattaita, jotka mahdollistavat liikkumisen mitä erilaisimmissa luontokohteissa.

   

(vasen kuva Aktivhjälpmedel, Norja, oikea kuva Trident.se)

Ja maailmalta löytyy myös jo paljon toimijoita, jotka auttavat liikuntarajoitteisia seikkailijoita toteuttamaan unelmiaan…

(Kuvalähde Googlen kuvahaku / nocamels.com)

Lähestyvää kesää odotellessa…

EN-tiimi

Maalaisjärki, huhuu….!!

Rakennetussa ympäristössä liikuttaessa sekä lehtiä ja nettiä lukiessa näkee ja löytää kaikkea hyödyllistä, ja mielenkiintoista – mutta joskus on ihan pakko myös kysyä, onko tässä mitään järkeä?! Edempänä muutama kuva ramppiratkaisuista, joita olisi kannattanut miettiä edes sekunti pidempään ennen toteutusta.

www-maailma on pullollaan faktaa ja fiktiota, myös rampeista. Erilaiset yhteisöt ja alan toimijat tuottavat laadukasta aineistoa ja ohjeita esim. ramppien suunnitteluun. Meidänkin kotisivuillamme on laskuri, jolla voi hahmottaa omaan asennuskohteeseen tarvittavan rampin pituutta ja kokoonpanoa.

Mutta valitettavasti fiktio vie välillä voiton…. vai mitä sanotte alla olevan rampin jyrkkyydestä… viimeksi olen tällaista nähnyt Linnanmäen Vekkulatalossa…

Tämän rampin käyttämiseen tarvittaisiin melkoiset käsivoimat!Jos omille kotirappusille ei tällaista huvipuistoviritystä halua, niin miten voisi välttää pahimmat sudenkuopat ulkotilojen kiinteitä ramppeja suunnitellessa?

Kuva: tämän rampin käyttö edellyttää melkoisia käsivoimia!?

 

 

Seuraavassa 5 faktaa, joiden avulla voi välttää pahimmat virheet ja vaaran paikat.

1 KULKUPINTA

Kulkupinnan on oltava luistamaton.

Käytännössä luistamattomuus on ulkorampin tärkein ominaisuus. Puusta tai vanerista valmistettu ramppi on aina liukas, tietää myös nimimerkki: jään ja syksyisten lehtien liukastamalla puuterassilla liukastunut. Painekyllästetystä puusta rakennettua ramppia ei voi tarpeen loppumisen jälkeen edes polttaa, vaan se on vietävä kierrätyspisteeseen. Kaatumisista aiheutuneiden vastuukysymysten takia monet kunnat ovat kieltäneet puun tai vanerin käyttämisen ramppien kulkupintoina. Puu ja vaneri eivät kuulu nykyaikaiseen ramppirakentamiseen!

Toisaalta, kaikki metalliluiskatkaan eivät aina ole turvallisia. Kulkupinnan on oltava sellainen, että siinä muodostuu kitkaa pyörän tai kengän pohjan alla. Mikäli metallisen elementin kulkupinta on sileä tai muuten liian tasainen, ei se muodosta tarvittavaa kitkaa. Toimiva ratkaisu on esimerkiksi silmukkapinta, jossa kustakin ”silmästä” nousee pinnan yläpuolelle ”kitkalenkki”. Rakenne toimii myös talvella. Tämä ominaisuus löytyy esimerkiksi Trident-ramppijärjestelmästä, joka on alun perinkin suunniteltu vain apuvälinekäyttöön, ei esimerkiksi teollisuuden huoltosilloiksi. Tridentin pinta ei ole liukas talvellakaan.

 

Kuva: luistamaton silmukkapinta

 

Usein virheellisiin materiaalivalintoihin löytyy syy kustannuskysymyksistä. Toivoisinkin, että ramppia suunnittelevat tahot muistaisivat, että hankintahinnaltaan kalliimmat metalliset järjestelmät voi aina kierrättää uuteen kohteeseen/asiakkaalle ja siten saada osan omista kustannuksista takaisin – ja omalta osaltaan toteuttaa näin kestävän kehityksen periaatteita.

2 NOUSUKULMA

Uusissa rakennuskohteissa rampin nousukulma saa maksimissaan olla 8 %. Esimerkiksi 50 cm korkoerolla rampin pituus on silloin minimissään 6,25 m – siis kuusi metriä ja 25 senttimetriä.

Ohje ei koske sellaisia saneerauskohteita, kuten Vammaispalvelulain mukaisia muutostöitä vanhoihin kiinteistöihin, joissa määräysten noudattaminen ei ole pihan koon yms. seikan vuoksi mahdollista. Maalaisjärkeä saa ja pitää käyttää – paras ratkaisu löydetään moniammatillisena kompromissina asiakkaan tilanne ja tarpeet huomioiden. Ohjetta jyrkempikin ramppi on usein parempi kuin ei mitään, kunhan turvallisuudesta ei tingitä.

Toisaalta, olemme toimittaneet myös vain 5-6 % nousukulman ramppeja, koska se on ollut ehdoton maksimi, jonka käyttämiseen asiakkaan voimat ovat riittäneet.

Tilapäiskäytössä nousukulma voi toki olla jopa 20 % (30 cm korkoero, rampin pituus 1,5 m). Mutta sitä jyrkemmällä rampilla pyörätuolilla liikkuminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Korostan vielä, että tällaiset jyrkkyydet tulevat kyseeseen vain muutamien kymmenien senttien korkoeroissa ja käytettäessä siirrettäviä ramppeja.

Mikäli asiakkaan käytössä on sähköisiä apuvälineitä, on suunnittelussa hyvä huomioida myös sähköisten liikkumisvälineiden valmistajien suositukset niistä maksimikulmista, joilla laitteita saa käyttää.

Jos asennettava ramppi on kovin pitkä, on siinä oltava lepotasot vähintään 6 metrin välein. Rampin ei tarvitse olla suora. Esimerkiksi metrin korkoeroissa pyritään rakentamaan U-muotoinen ramppi, koska sen vaatima asennustila on pienempi. Alle 90 asteen kääntymisiin on olemassa valmiita 22 ja 44 asteen kulmapaloja.

3 RAMPIN LEVEYS

Rampin leveys on minimissään 1 metri. Kouluihin ja muihin julkisiin kohteisiin, joissa on paljon sekä pyörätuolilla että kävellen kulkevia henkilöitä, suosittelen 1,3 m leveää ramppia.

4 KAITEET

Kaiteista ei ole annettu tarkkoja määräyksiä, mutta yleisten rakennusohjeiden mukaan yli 50 cm korkoero edellyttää kaiteen asentamista, esim. portaikkoihin. Käytännössä kaiteet kannattaisi asentaa matalampiinkin korkoihin, koska ne lisäävät käyttöturvallisuutta, etenkin rollaattorilla liikuttaessa.

 

 

 

 

 

Kuva: Näkemykset turvallisuudesta eivät aina kohtaa.

 

Kouluissa ja päiväkodeissa noudatetaan kaiteiden osalta myös ns. 10 cm sääntöä eli kaiteissa pystyrakenteiden väli ei saa ylittää 10 cm, jotta lapset eivät saa työnnettyä päätään kaiteiden väliin. Sama sääntö koskee myös tavallisia porraskaiteita.

5 REUNASUOJAT

Matalissa korkoeroissa, joissa kaidetta ei vaadita, kannattaa ramppiin asentaa kuitenkin reunasuojat estämään ulosajot rampilta.

Sähköpyörätuoli painaa koosta ja varusteista riippuen 100–150 kg ja on selvää, että ajautuminen ulos rampilta olisi vaaraksi käyttäjälle. Reunasuojan on oltava sellainen, ettei pyörätuoli pysty ”kiipeämään” reunan yli. Muutaman sentin korkuinen lista ei ole riittävä suoja.

Kerrostalokohteissa kaiteet ovat reunasuojaa parempi vaihtoehto. Esimerkiksi pimeällä liikuttaessa talossa vierailevat henkilöt eivät tiedä eivätkä ehkä huomaa reunasuojia ja saattavat kompastua niihin.

NÄENNÄISESTI HYVÄ!

Ramppikokonaisuus voi ensinäkemältä vaikuttaa ihan hyvältä ja säädösten mukaiselta – kaiteet ja nousukulmakin on kunnossa, mutta tarkempi tutkailu paljastaa, että asennusvirheen vuoksi ylätasolla tai maahan tultaessa ramppi muodostaa muutaman senttimetrin kynnyksen, josta ei ainakaan käsin kelattaessa selvitä. Näin ramppitoteutus muuttuu hukkainvestoinniksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja huolellinen asennus on MUST!

Kuvassa on hyvinkin tyypillinen puuramppi. Jos tällaista ramppia haluaisi kehittää turvallisemmaksi, voisi esim. vaihtaa kulkupinnan luistamattomaan silmukkaverkkoon, asentaa ramppiin kaiteet ja alkupäähän maaluiskan, pidentää ramppia ja siten loiventaa nousukulmaa.

 

Liikkuessani eri puolilla maata olen huomannut, että yleisin ongelma on kuitenkin nousukulma. Kustannus- ja tilarajoitteista johtuen ramppeja rakennetaan liian lyhyiksi – näyttää hyvältä, mutta käyttäjän voimat eivät riitä tasolla turvallisesti kelaamiseen.

Myös rautatieasemilla näkee edelleen portaiden päälle asennettuja kouruja, jotka on tarkoitettu kevyille lastenvaunuille ja pyörillä varustetuille matkalaukuille. Monet mieltävät ne pyörätuoliluiskiksi, vaikka ne EIVÄT sitä todellakaan ole. Onneksi useimmille asemille on perusparannusten ja uudistusten yhteydessä rakennettu hissejä. Myös kotioloissa, jos korkoero on yli 1 m ja piha kovin pieni, saattaa hissi olla ainoa toimiva ratkaisu.

Olipa ratkaisu sitten ramppi tai hissi, kannattaa suunnitteluun panostaa ja antaa asennus valtuutettujen asentajien tehtäväksi. Kerralla oikein tehtynä säästetään kokonaiskustannuksissa.

JOSKUS TEKIS RAMPIN JA TOISINAAN SITTEN TAAS EI …

Puhuttaessa yleensä esteettömyydestä ja rampeista on huomioitavaa, että vanhemmassa rakennuskannassa esteettömyys ei ole itsestäänselvyys. Vaikka sotien jälkeen Suomessakin oli paljon liikkumisvaikeuksista kärsiviä, ei rakennussuunnittelussa asiaa vielä silloin tunnistettu. Nykyään tietoisuus on lisääntynyt ja esteettömien sisäänkäyntien merkitys ymmärretään ja niitä lisätään saneeraussuunnitelmiin.

Joskus näihin vanhempiin taloihin on todella haastavaa toteuttaa toimiva esteetön sisäänkäynti. Tämä koskee erityisesti kaupunkikeskustojen kivijalkamyymälöitä, kahviloita jne. Ongelmaksi muodostuu mm. se, että jalkakäytävät ovat yleensä kaupungin hallinnassa – ja lupaa rampille ei myönnetä. Eli toinen viranomainen edellyttää ramppia, mutta toinen ei sitä anna tehdä. Jossain kunnissa linja on kuitenkin tiukka – ellei esteettömyys toteudu, ei yritystilaa saa avata. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa yrittäjä joutuu hankkimaan rampin/luiskat, jotka eivät kuitenkaan käytännössä toimi. Säädösten täyttämiseksi yrittäjä on siis pakotettu hukkainvestointiin. Ymmärrettävästi tämä aiheuttaa turhautumista. Toivottavasti viranomaisyhteistyöhön kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota – täkkiään jatkava hölmöläinenkin tunnistaisi tämän epäkohdan.

Samankaltainen pattitilanne on havaittavissa vanhojen kaupunginosien hissittömissä taloissa. Toisaalta yhteiskunta kannustaa vanhuksia itsenäiseen kotona asumiseen – ja hissin rakentaminen olisi oleellinen edellytys tämän tavoitteen saavuttamiselle. Toisaalta museovirasto kieltää hissin rakentamisen! Siis hissi vai ei….

PALJON HYVÄÄKIN!

Onneksi ympärillämme on paljon myös turvallisia ja aidosti käyttäjien ehdoilla toteutettuja ramppeja. Tarvittaessa saat oman kuntasi vammaispalvelusta vinkkejä alueen luotettavista apuvälinetoimittajista.

image6

image7

image8

 

 

 

 

Helsinki kaikille -projektissa on tuotettu esite, joka käsittelee näitä samoja teemoja. 

 

 

Tätä kirjoittaessani talousnäkymät ovat jo virallisenkin tiedon mukaan kohentumassa, vihdoinkin. Nousukaudella esteettömyyshankkeille ja kodinmuutostöille löytyy helpommin rahoitusta. Monen synkän talousvuoden jälkeen olisi todella toivottavaa, että hankkeet saisivat jälleen tuulta siipiensä alle ja tarvitsijat toimivia, turvallisia ja kustannustehokkaita apuvälineitä.

Näillä mietteillä…

xmas

 

Juupas – eipäs – ehkä

Oletko ollut tilanteessa, jossa etsitte kaikkia osapuolia tyydyttävää apuvälineratkaisua Vammaispalvelulain hengessä? Oliko helppoa yhdistää kodin muutostöissä sairaan ja/tai vammautuneen asiakkaan toiveet, sairaudesta tai vammasta aiheutuneet fyysiset rajoitteet, kunnallinen tuki/rahoitus ja rakennustekniset vaatimukset? Haastavaa? Mutta täysin mahdollista!

Seuraavassa haluamme nostaa esille muutaman asian, joiden pohtiminen ennen tällaista moniammatillista tarvekartoitusta voisi hyvinkin helpottaa tätä prosessia ja edesauttaa parhaan ratkaisun löytymistä.

Kun asiakkaalla ilmenee sairauden tai muun vamman vuoksi tarvetta Vammaispalvelulain mukaisiin kodin muutostöihin, järjestetään yleensä tapaaminen asiakkaan ja kunnan vammaispalvelujen edustajan kesken. Lain hengessä asiakkaalle halutaan tarjota palveluja ja apuvälineitä, joiden avulla hän voi palata kotiin sairaalajakson jälkeen tai jatkaa omassa kodissa elämistä mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Tapaamisen tarkoituksena on arvioida asiakkaan kunto ja kartoittaa, mitä muutostöitä tarvittaisiin päivittäisistä toiminnoista selviämiseksi. Kunnasta ja tarvittavien muutostöiden laajuudesta riippuen tapaamiseen kutsutaan yleensä mukaan myös toiminta- ja fysioterapeutti, apuvälineiden ja palvelukokonaisuuksien toimittaja ja/tai rakennusalan ammattilaisia.

Mutta palataanpa A:han…

Millainen työnjako näissä tilanteissa on kunnan näkökulmasta katsottuna, eli mitkä työt ovat terveydenhoidon osa-aluetta ja mitkä vammaispalvelun?

Kaikki irralliset apuvälineet (suihkutuolit, suihkupyörätuolit, wc-istuimen korotuspalat jne.) kuuluvat terveydenhoidon toimialaan ja niiden jakelua ja lainausta organisoidaan terveyskeskusten apuvälineyksiköiden kautta.

Kiinteästi asuntoon tai kiinteistöön asennettavat apuvälineet (seinäkiinnitteiset suihkutuolit, matalat suihkukaapit, pesevät wc-laitteet, rampit, luiskat, erilaiset hissit ja henkilönostimet) kuuluvat Vammaispalvelun vastuualueeseen. Myös kiinteistöön kohdistuvat muutokset, kuten ovien levennykset, keittiömuutokset ja mahdolliset ammeen poistot ja wc-tilojen muuntaminen suihkukäyttöön kuuluvat samaan vastuualueeseen. Ja näihin muutostöihin keskitymme tässä artikkelissa.

Ketkä päättävät muutosten laajuuden ja toteutustavan?

Kaikissa muutostyöhankkeissa on osallisena kunnan Vammaispalvelun työntekijä. Hän huolehtii siitä, että hanke toteutetaan kunnan ohjeiden ja budjetin mukaisesti, Vammaispalvelulain määräyksiä noudattaen.

Toiminta- ja/tai fysioterapeutti on saattanut jo aiemmin käydä asiakkaan luona, esimerkiksi apuvälineen lainaamiseen liittyen. Siksi onkin luonnollista, että hän/he osallistuvat myös muutostöiden suunnitteluun – onhan heillä ensi käden tietoa asiakkaan voinnista ja tarpeista. Terapeutit arvioivat asiakkaan tarpeet fysiologiselta kannalta ja heidän lausuntonsa, josta ilmenee kodin muutostöitä edellyttävät kohteet ja se mitä terveyden ja toimintakyvyn kannalta on huomioitava, on samalla koko muutostyösuunnitelman pohja.

Rakennusalan asiantuntijoita tarvitaan paikalle yleensä silloin, kun hankkeeseen liittyy kynnysten poistoja, oviaukkojen levennyksiä, wc- ja suihkutilojen rakennemuutoksia, henkilönostinten asennuksia sisälle tai sisäänkäynnin yhteyteen. Asiantuntijan roolissa voi olla kunnan rakennusosaston edustaja, rakennusneuvoja tai sosiaaliviraston päätoiminen rakennusmestari, joka on erikoistunut juuri muutostöihin ja niiden arviointiin. Tämä henkilö usein myös hoitaa yhteydet urakoitsijoihin ja valvoo aikanaan työmaan edistymistä ja valmistumista. Joissakin kunnissa oma henkilöstö vastaa myös käytännön rakennustöistä.

Suurimmissa kunnissa, joissa muutostöitä tehdään paljon, on hiotut prosessit – tarvekartoitukset, apuvälinehankinnat ja asennukset hoituvat rutiinilla. Pienemmissä kunnissa muutostöitä tehdään harvemmin eikä päättäjillä siksi aina ole ajantasaista tietoa nopeasti kehittyvistä apuvälinemahdollisuuksista. Jos esimerkiksi tarvitaan apuvälineitä, jotka eivät ole tuttuja päättäjille, saatetaan asiakasta pyytää hankkimaan tietoa markkinoilta ja toimittamaan tuotetiedot omaan kuntaan. Tämän jälkeen kunnan edustaja ryhtyy tekemään jatkoselvittelyjä ja pyytää mahdollisesti esittelyjä ja tarjouksia.

Millä rahalla?

Kaikki kunnan edustajat toimivat virkavastuulla eli heidän on huolehdittava siitä, että suunnitellut muutostyöt ovat määräysten ja asetusten mukaisia. He huolehtivat myös siitä, että valitut ratkaisut ovat käyttäjälle turvallisia. Kaikki prosessiin osallistuvat tahot luonnollisesti toivovat, että lopputulos olisi kaikkien kannalta toimiva ja hyvä. Lain pykälät jättävät kuitenkin paljon tilaa harkinnalle. Viime aikoina määrärahat, tai pikemminkin niiden niukkuus, on vaikuttanut tehtyihin töihin ja niiden aikatauluihin. Pahimmassa tapauksessa kipeästi tarvittavia muutostöitä on jouduttu siirtämään seuraavalle budjettikaudelle.

Muutostöitä ei pidä aloittaa ennen kunnalta saatua virallista rahoituspäätöstä. Näin vältytään turhilta erimielisyyksiltä.

Haasteita?

Hankeen toteutustapa vaihtelee riippuen mm. siitä, onko asiakkaan selviydyttävä arjen toiminnoista yksin vai onko hänellä perhettä ja/tai avustajaa tukenaan. Suunnitteluun vaikuttaa olennaisesti asiakkaan elämäntilanne.

Koska puhumme hankkeista, joihin liittyy aina voimassa olevan lain asettamat vaatimukset, toisaalta niukat määrärahat sekä asiakkaan toiveet, on selvää, että ongelmia syntyy. Mikäli hanketta tarkastellaan pelkästään kustannusten näkökulmasta, ei se välttämättä takaa parasta lopputulosta, asiakkaan mielestä ainakaan.

Esimerkki 1:

Asiakas toivoo hissiä ulko-ovelleen – mutta päädytäänkö tarvekartoituksessa hissiin vai johonkin muuhun ratkaisuun?

Päätökseen vaikuttavat useat eri tekijät:

A) Asennuskohteen korkoero

  • Matalat sisäänkäynnit mahdollistavat ramppiratkaisut, jotka ovat hissiä edullisempia.
  • Yli metrin korkoerot vaatisivat usein yli 10 metriä pitkän rampin (lepotasoineen), jolloin hissikin on jo varteenotettava vaihtoehto.
  • Kovin mataliin korkoeroihin ei hissi ole useinkaan se järkevin ratkaisu.
  • Oma lukunsa ovat sisätilojen korkoerot ja niihin asennettavat laitteet, kuten porrashissit.

ramppi   Columbi III -tasonostin

B) Liikkuuko asiakas kohteessa yksin vai avustajan kanssa

  • Mikäli asiakkaan on tarkoitus liikkua itsenäisesti, tarvitaan pidempi ja loivempi ramppi.
  • Jos asiakkaalla on avustaja ja/tai sähköavusteinen pyörätuoli, voidaan ramppi asentaa hieman jyrkemmäksi ja sitä kautta ehkä lyhyemmäksi kuin mitä 8 % nousukulma edellyttäisi.

C) Käytettävissä oleva tila

  • Usein rivi- ja kerrostaloissa on huoltotie lähellä sisäänkäyntiä, ja piha muutenkin ahdas, jolloin riittävän loivan rampin asentaminen asiakkaan omaan pihapiiriin ei onnistu.
  • Taloyhtiössä halutaan huomioida myös esteettiset asiat.

elementtiramppi

 

 

 

 

D) Saatavissa olevien apuvälineiden materiaalit

  • Valitettavan paljon näkee vielä liukkaista materiaaleista tehtyjä ramppiratkaisuja, jotka eivät miltään osin täytä lain hengen mukaista turvallisuuden tavoitetta.
  • Ongelmaksi ovat muodostuneet myös kestopuiset rampit, jotka asiakkaan tarpeen muuttuessa ovat hankalasti hävitettävää purkujätettä.

Tästä näemme, että päätöksenteko ei ole aivan yksinkertaista ja eri tahojen tarpeet poikkeavat toisistaan.

Yksi vakavasti otettava haaste Vammaispalvelulain toteuttamisessa on se, että tarvittavat muutostyöt toteutetaan ”pintaremonttina” eikä tarvittavaa kiinteistön peruskorjausta tehdä. Tällöin tehtyjen muutosten ”alla” saattaa vaania rakenteellisia ongelmia. Usein muutostöiden edetessä ilmenee myös vanhoja kosteusvahinkoja ja muita rakennevikoja, joiden korjaaminen ei periaatteessa kuulu kunnan toimialaan. Käytännössä onneksi kuitenkin on niin, että asiat pystytään ratkaisemaan tapauskohtaisesti.

Esimerkki 2:

Asiakas asuu omassa kiinteistössä, jossa kaikki pesutilat on sijoitettu kellariin, jyrkkien portaiden taakse. Rakennetaanko uudet pesutilat asuinkerrokseen?

  • On selvää, että tällainen parannus lisäisi asiakkaan omistaman kiinteistön arvoa, mutta sen ei pitäisi olla peruste tukihakemuksen hylkäämiselle. Harkinnassa pitäisi huolellisesti puntaroida asiakkaan todellinen tarve. Ja selvittää myös esim. porrashissin asentaminen yhtenä vaihtoehtona.
  • Porrashissin asentaminen voi ratkaista pesu- ja wc-tiloihin liittyviä ongelmia.
  • Sisätilojen henkilönostimet ja hissit mahdollistavat kulkemisen hygieniatiloihin, vaikka ne olisivat eri kerroksessa.
  • Kylpytiloihin liittyviä muutostöitä tehdään paljon ja tukipäätöksiä on eri kunnissa sekä hyväksytty että hylätty.

flexstep compact -hissiporras   roth mobeli -pikakahvat

Miten moniammatilliseen tarvekartoitukseen voisi valmistautua?

Kodin muutostöihin liittyvä tarvekartoitus on aina luonteeltaan neuvottelu. Asiakas on tehnyt tukihakemuksen ja kotikäynneillä arvioidaan tilanne ja tehdään ehdotus tarvittavista muutoksista.

Asiakkaan ja rahoittajan välille saattaa syntyä näkemyseroja. Kaikki asiakkaat tai omaiset eivät aina halua suostua ehdotettuihin muutostöihin (käytön helppous, esteettiset syyt, mahdolliset muutokset istutuksille, naapurien mielipiteet, omat ihmissuhteet, puolison näkemys yhteisen kodin muutoksista jne.). Kenenkään kotiin ei voida tehdä muutoksia ilman yhteistä sopimusta.

Tavoitteena on aina se, että asiakas näkisi kotinsa muutostyöt toivottuna ja myönteisenä asiana, joka helpottaa hänen päivittäisiä toimintojaan. Lähiomaisen pyytäminen mukaan kartoitukseen poistaa usein pelkoja ja epävarmuutta.

Seuraavassa muutama asia, joiden muistaminen lisää tarvekartoituksen sujuvuutta:

A) Noudatetaan lakia

  • On tärkeätä muistaa, että toiminnassa on aina noudatettava Vammaispalvelulakia.

B) Mittavat muutostyöt vaativat enemmän aikaa

  • Mittavat korjaukset ja muutokset aiheuttavat aina tarkempaa harkintaa.
  • Mitä suuremmat kustannusvaikutukset hankkeella on kunnalle, sitä enemmän aikaa prosessin läpiviemiseen kannattaa varata – ei ole tavatonta, että asian käsittely vie vuosia.

C) Kompromissien hyväksyminen

  • Tiukka vetoaminen oman asian oikeutukseen saattaa tuottaa pettymyksen – aina ei saa tahtoaan läpi niin kuin oli ehkä aluksi suunnitellut
  • Kohtuullisella kompromissilla työt tehtäisiin nopeammin ja asiakas pääsisi hyödyntämään apuvälineitään nopeammin.
  • Hylkäävä tukipäätös ei välttämättä muutu edes hallinto-oikeudessa.

D) Ikäihmisten ymmärtäminen

  • Nykytrendin mukaan myös ikäihmiset ovat mielellään nuorekkaita ja terveitä – ainakin muutaman tunnin ajan, eli juuri silloin kun heidän elämäntilannettaan ollaan arvioimassa.
  • Ketterästi liikkuva vanhus antaa ylipositiivisen kuvan terveydestään ja viranhaltijat saavat väärän käsityksen asiakkaan kokonaistilanteesta.
  • Seurauksena voi olla, että tehty hakemus hylätään sillä perusteella, että asiakas on niin hyväkuntoinen – vaikka hän seuraavana päivänä tuskin pääsee sängystä ylös.
  • Näin saattaa muutostyö, kuljetustuki tms. jäädä saamatta, vaikka siihen olisi kaikki lääketieteelliset ja fysiologiset perusteet olemassa.

E) Kuntien erilaiset käytännöt

  • Ikäihmisten kohdalla muutostöiden käsittelyprosessi vaihtelee kovasti eri kunnissa.
  • Lain mukaan hyväksyttyyn tukipäätökseen edellytetään diagnosoitua sairautta tai vammaa – ikä ei sinänsä ole vamma.
  • Tosin nykyään yhä useammin kunnat myöntävät myös ikääntyville samat palvelut kotona asumisen tulemiseen kuin sairaille ja vammautuneille.

F) Varallisuuden vaikutus päätöksentekoon

  • Joskus neuvotteluissa nousee esille myös kysymys tuloista – asiakkaalla voi olla esimerkiksi suuriakin osinkotuloja, jotka voivat johtaa kielteiseen tukipäätökseen.
  • Kielteisen tukipäätöksen jälkeen hyvävarainen asiakas voi halutessaan hankkia tarvitsemansa apuvälineet omalla kustannuksellaan.
  • Muu omaisuus, kuten huoneisto tai omakotitalo, ei vaikuta asiakkaan oikeuteen saada Vammaispalvelulain mukaisia palveluita.
  • Vielä ei asiakkaan omaisuutta käytetä maksuihin, mutta saattaa olla, että palveluasumisen kustannusten noustessa jollakin suunnittelupöydällä on jo kaavailtu asiakkaan varojen ”tehokkaampaa” käyttöä kustannusten kattamiseen. Aika näyttää kuinka käy – mutta tämän vaihtoehdon toteutumista tuskin yksikään asiakas toivoo.

Edellä on lyhyesti kuvattu tilanteita, joita pohditaan päivittäin eri kunnissa. Aihe ja siihen liittyvä problematiikka ovat aina yksilöllisiä. Siksi laajat, yleisluontoiset määräykset eivät kaikissa tilanteissa toimi.

Tyypillinen haaste on ramppi, jonka asentaminen määräysten mukaiseen nousukulmaan ei aina ole mahdollista asennuskohteen erityispiirteistä johtuen. Tällöin on pohdittava, kumpi on parempi – ei lainkaan ramppia vai hiukan määräyksiä jyrkempi ja/tai lyhyempi ramppi, joka kuitenkin toimii, on turvallinen ja helpottaa asiakkaan päivittäistä liikkumista.

Tärkeintä mielestämme on, että asiakkaan elämäntilannetta helpotetaan kaikin mahdollisin keinoin. Usein vanha kunnon talonpoikaisjärki on se keino, jolla oikeat ratkaisut löytyvät.

EN-tiimi

YLÖS, ULOS JA LENKILLE…

Niilo Tarvajärvi kehotti aikoinaan kansaa liikkumaan ja marssimaan luontoon. Näin kesän alussa ja kauniina päivänä onkin vaikea perustella, miksi ei lähtisi. Kaikille ei kuitenkaan tämän neuvon noudattaminen ole ihan yksinkertaista. Erilaiset liikkumisen vaikeudet ja sairaudet tuovat omat haasteensa lenkille lähtöön. Pyörätuolit ja rollaattorit ovat hyviä liikkumisen apuvälineitä, mutta nekin on tarkoitettu mieluummin tasaisella maalla, ja asfaltilla, liikkumiseen.

Erilaiset liikkumisen rajoitteet aiheuttavat sen, että vaikka käytössä olisikin jokin apuväline, omat voimat eivät riitä kelaamaan kuin lyhyitä matkoja. Myös epätasainen maasto saattaa rajoittaa liikkumista heikentyneen tasapainon ja voimien vähyyden vuoksi.  Erityisesti niillä henkilöillä, jotka tarvitsevat avustajan aina liikkuessaan, vaatii ulos lähteminen ylimääräistä suunnittelua, avustajan ja aikataulujen sopimista.

Onneksi nykyään valmistetaan myös sellaisia liikkumisen apuvälineitä, joiden avulla hyvinkin vaikeassa tilanteessa oleville henkilöille avautuu mahdollisuus ulkoilma- ja luontoelämyksiin. Seuraavassa muutama esimerkki apuvälineistä, jotka mahdollistavat luonnossa liikkumisen ja ”kylillä kurvailun” myös silloin, kun liikuntarajoite on huomattava.

TERAPIAPOLKUPYÖRÄT

Kolmipyörät soveltuvat henkilöille, jotka kykenevät ajamaan yksin sekä niille, jotka tarvitsevat avustajan. Kolmipyörät ovat turvallisia, lähes kaatumattomia, ja niiden käyttökausi on pidempi kuin kaksipyöräisillä, sillä pikku jää ei niiden kulkua haittaa. Kolmipyörissä on joko kaksi pyörää edessä ja yksi takana tai päinvastoin. On käyttäjän mieltymyksistä kiinni, kumpi malli koetaan paremmaksi. Jotkut hahmottavat polkupyörän leveyden ja liikkumatilan tarpeen helpommin, jos edessä on kaksi pyörää.

tasapainoinen ja turvallinen kolmipyörä

trident-kolmipyörä

blogi_5

Side-by-side-kolmipyörä

Sähköavusteisia pyöriä on ollut markkinoilla jo vuosia ja ne ovatkin avanneet uuden maailman pyöräilyyn. Apumoottoria käytetään paljon varsinkin erilaisissa Tandem-malleissa.

 

Perinteisen Copilot-tandemin rinnalle on kehitetty 3-pyöräiset mallit yhdelle polkijalle (Comfort) sekä kahdelle rinnakkain istuvalle polkijalle (Side-by-side). Näitä viimeksi mainittuja malleja on hankittu erilaisiin palvelutaloihin ja toimintayksiköihin koko asiakaskunnan iloksi.

Side-by-side-kolmipyörät

Tekniikan kehittyminen on pienentänyt akkujen kokoa ja tuonut niihin lisää tehoa. Nykyään myös apukuljettajan ”pakkopolkemisen” voi kytkeä pois päältä, mikä on avannut mahdollisuuksia hyvin monenlaisille henkilöille päästä nauttimaan pyöräilyn vauhdista ja riemusta.

 

Joskus asiakasta ei saada turvallisesti istumaan Comfortiin tai Side-by-side-malliin, jossa on terassituolin tyyppiset istuimet, edes turvavöiden avulla. Silloin voi kokeilla Duet-mallia, jossa etuosa on kuin pyörätuoli ja takaosa kuin polkupyörä. Myös Duetia saa sähkömoottoriavusteisena.

Duet-pyörä, jossa yhdistyvät polkupyörä ja pyörätuoli

Duet-pyörä, jossa yhdistyvät polkupyörä ja pyörätuoli

Mikäli tasapainoisen, hyvän asennon löytäminen on hankalaa tähänkin malliin, kannattaa kokeilla Stabilo-asentotyynyä, jolla saadaan varsinkin lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen istuma-asento.

Stabilo-asentotyyny

Stabilo-asentotyyny

 

 

 

 

 

 

 

Mikäli oma pyörätuoli on ainoa paikka, jossa istuma-asento on hyvä, voi Malikelta (www.malike.fi) vuokrata pyörän, jossa on edessä kallistuva lava, johon pyörätuoli voidaan kiinnittää. Malikella on muutoinkin laaja valikoima vuokrattavia, talvi- ja kesäkäyttöön soveltuvia, liikkumisen apuvälineitä.

malike

 

 

RATTAAT JA MUUT KULKUNEUVOT

Avustajaa tarvitseville on tarjolla runsas valikoima erilaisia liikkumisen apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista lähteä vaikka tunturivaellukselle tai kuntopoluille. Mm. Kangoo-monitoimirattaan mallivalikoima on laajentunut ja nyt myös aikuisten Kangoota saa kolmessa eri koossa. Isot pyörät mahdollistavat liikkumisen vaikeassakin maastossa. Myös Kangoo-rattaita voi vuokrata Malikelta.

blogi_7 blogi_2

 

 

 

 

Vaativiinkin olosuhteisiin sopii mm. norjalainen Multi, jota voidaan muokata erilaisiin tarpeisiin mm. renkaita vaihtamalla.

Multi

Multi

 

 

 

 

 

 

 

STABILO-ASENTOTYYNYT

Stabilo-asentotyynysarja soveltuu erinomaisesti istuma-asennon tueksi mitä erilaisimpiin apuajoneuvoihin ja myös pyörätuoleihin. Stabilo muotoutuu aina istujan mukaan ja antaa mahdollisimman hyvän ja yksilöllisen tuen. Asentotyyny on helppo ja edullinen tapa muokata apuvälineen istuin juuri omiin tarpeisiin soveltuvaksi.

Stabilo-asentotyyny

Stabilo-asentotyyny

PÄÄSY POIS KOTIYMPYRÖISTÄ JA RUTIINEISTA VIRKISTÄÄ

Yllä esitetyt vaihtoehdot ovat uusinta uutta alalla, joka kehittyy koko ajan. Kenenkään ei enää tarvitse jäädä neljän seinän vangiksi – kaikilla on teoreettinen mahdollisuus virkistäytymiseen ja luonnosta nauttimiseen.

Toki tunnistamme ja tunnustamme apuvälineiden hintojen asettamat haasteet. Yksittäisillä perheillä ei ehkä ole mahdollisuutta hankkia omaa laitetta ja kunnat ovat haluttomia kasvattamaan omia sote-kustannuksiaan vallitsevassa tiukassa taloustilanteessa. Myös Sote-uudistus omalta osaltaan sekoittaa rahoitustilannetta.

Juuri näistä syistä johtuen apuun on tullut MALIKE (Matkalle Liikkelle Keskelle Elämää), jonka toiminta-ajatus on hankkia erilaisia talvi- ja kesäkäyttöön tarkoitettuja liikkumisen apuvälineitä, joita sitten vuokrataan edullisesti perheille. Kannattaa ehdottomasti tutustua: http://www.malike.fi. Sivuilta löytyy vuokraamojen osoitteet ja yhteystiedot sekä kaikki vuokrattavat välineet. Lisäksi Malike järjestää leirejä ja tapahtumapäiviä, joissa voi käydä kokeilemassa erilaisia välineitä asiantuntijoiden opastamana.

Toivotamme kaikille aurinkoisia ja liikunnallisia kesäpäiviä!

EN-tiimi

Kuka nostaa kaatuneen?

Päivittäin sadat ihmiset kaatuvat pääsemättä omin voimin ylös. Resurssien niukkuus, kiire, voimattomuus – siinä muutama tekijä, joiden takia kaatunut henkilö joutuu hyvinvointiyhteiskunnassamme odottamaan ylös nostamistaan luvattoman kauan! Ei pidä myöskään vähätellä raskaiden potilaiden nostamisesta hoitajille muodostuvaa ergonomista riskiä – hento hoitaja joutuu pakostakin odottamaan ”nostoryhmää” paikalle, koska ei yksin pysty nostoa turvallisesti suorittamaan.

Tanskalainen Liftup A/S halusi kehittää ratkaisun, joka takaisi kaatuneelle henkilölle turvallisen, stressittömän ja inhimillisen kohtelun ja nostajalle mahdollisuuden hoitotyöhön ilman fyysistä riskiä. Ideana oli auttaa yhtälailla omaishoitajia, perus- ja sairaanhoitajia sekä ensihoitajia. Moniammatillisena yhteistyönä Liftup kehittikin Raizer®-nostotuolin, jonka avulla kaatunut henkilö saadaan nostettua lähes seisovaan asentoon muutamassa minuutissa vain yhden nostajan avulla.

Raizer-nostotuoli

Akkukäyttöinen, helposti kantolaukuissa kuljetettava nostolaite on saanut maailmalla paljon kiitosta. Viime keväänä Tanskan viranomaiset suorittivat laitteelle kattavat WTE-testit. (Tässä linkki testiraporttiin.) Laite oli ehdolla myös vuoden innovaatioksi Altenpflege 2015 Innovation Award -kilpailussa.

 


Tuolin rakenne

Nostoa ohjaavat painikkeet

Nostotuoli on valmistettu kevyistä, mutta erittäin kestävistä materiaaleista. Tuolin keskeinen osa on nostoelementti, johon kevyet alumiinijalat kiinnitetään ennen nostoa. Nostoliikettä ohjataan joko tuolin sivussa olevilla painikkeilla tai kaukosäätimellä.

Tekniset tiedot

  • nostokapasiteetti: Max. 150 kg
  • nostoliikkeen kesto: 20–30 sekuntia
  • laitteen paino: tuoli 9 kg + jalat 4 kg = yhteensä 13 kg
  • istuimen leveys 47 cm ja syvyys 22 cm
  • akun kesto: täydellä akulla n. 40 nostoa maksimikuormalla ja n. 100 nostoa normaalipainoisella kuormalla
  • akun latautumisaika: max. 6 tuntia
  • tyhjän akun pikalataus: 10–15 minuutin latauksella pystytään suorittamaan yksi nosto
  • akkulaturit (2 kpl): Soniel 12 V, 100–240 V
  • autolaturi: 12 V

Toimintaperiaate

Maassa makaavan henkilön alle laitetaan nostolaitteen pikalukituksella varustetut nostojalat, jotka kiinnitetään nostoelementtiin. Nostettavan henkilön lantion ympärille kiinnitetään nostotuolissa oleva turvavyö. Aloitetaan nosto, joko tuolissa olevilla painikkeilla tai kaukosäätimellä. Tuetaan nostettavan henkilön päätä noston aikana ja muutenkin huolehditaan potilaasta ja luodaan hänelle turvallinen olo. Potilaalla on koko ajan kontakti lattiaan ja hän näkee nostajan kasvot, mikä rauhoittaa muuten pelottavaa tilannetta. Jatketaan nostoliikettä kunnes potilas on joko istuma- tai lähes seisovassa asennossa. Potilas siirretään mahdolliseen jatkohoidon mukaisesti esim. vuoteelle tai tuolille. Tässä linkki valmistajan esittelyvideoon. Ja tässä toinen video.

Turvallinen nostoliike

Miksi nostotuolin hankintaa kannattaisi harkita?

Raizerin® avulla nostoon tarvitaan vain yksi henkilö eli näin voidaan vähentää paikalle kutsuttavien ”nostoryhmien” käyttöä. Nostavan henkilön ei tarvitse olla fyysisesti vahva, koska laite huolehtii nostoliikkeestä. Sekä nostettavalla että nostavalla henkilöllä on rauhallinen ja luottavainen olo noston aikana. On myös potilaan etu, että oma hoitaja tekee noston muuten niin stressaavassa tilanteessa.

Hoitohenkilöiden loukkaantumiset ja sairauspoissaolot vähenevät.

Kotihoidossa vältytään turhilta ambulanssikutsuilta, jos kaatunut henkilö ei ole muuten loukkaantunut. Samalla sairasautojen työaikaa vapautuu muihin tehtäviin ja sitä kautta saavutetaan myös kustannussäästöjä.

Laitteen puhdistaminen on helppoa harkittujen materiaalivalintojen vuoksi. CE-merkitty, patentoitu laite ja rekisteröity tuotemerkki herättävät omalta osaltaan ansaittua luottamusta.