OMA KOTI KULLAN KALLIS

KOTI – paras paikka maailmassa! Elämänkaaren aikana tilanteet kuitenkin muuttuvat ja kohtaamme ehkä hetken, jolloin kotona asuminen ei ole enää mahdollista ilman ulkopuolista tukea ja apua. Joudumme silloin valinnan eteen – laitoshoitoon vai kodin muuntaminen niin, että elämä kotona voi jatkua?

Vammaispalvelulaki kotihoidon mahdollistajana nyt ja tulevaisuudessa

Lakia uudistettiin viimeksi vuonna 1988, jolloin nykyisenmuotoinen toiminta mm. asunnon muutostöissä löysi lopullisen paikkansa sosiaalilainsäädännössä. Uudistetussa laissa määriteltiin tarkemmin edellytykset erilaisille tuki- ja avustustoimille. Esimerkiksi asunnon muutostyöt kuuluvat subjektiivisen oikeuden piiriin, kunhan laissa mainitut ehdot toteutuvat ja asiakas täyttää laissa ja asetuksessa määritellyt myöntämiskriteerit. Näin ollen asunnon muutostöitä ei voida kieltää asiakkaalta määrärahan puutteeseen vedoten.

Voimassa olevassa laissa on lueteltu paljonkin erilaisia etuuksia ja oikeuksia, mutta lisääntyneet valitukset ja oikaisuvaatimukset kertonevat siitä, että tarkentamisen varaa on ja lain uudelleen kirjoittaminen tarpeen.

Nyt lakia ollaan uudistamassa vastaamaan paremmin nykypäivän tilanteita. Ja kyllähän maailma ja yhteiskuntamme onkin kovin erilainen kuin vuonna 1988. Tärkeätä olisi, että uudessa laissa määriteltäisiin yksityiskohtaisemmin eri asiakasryhmien erityispiirteet. Ikärakenteen muuttuessa myös lainsäätäjä joutunee paremmin huolehtimaan ikääntyvän väestönosan tarpeista ja määrittelemään tarpeet ja annettavan avun ja hoivan tason tarkemmin kuin se nykyisin on tehty. Näin uudistettu laki toimisi apuna ja ohjenuorana niin päättäville sosiaaliviranomaisille kuin asiakkaillekin ja vähennettäisiin tulkinnanvaraisuuksia ja tarpeettomia oikeudenistuntoja.

Valtion ja kuntien linjaukset

Laitoshoidon vähentäminen on ollut johtavana ohjenuorana jo vuosia sosiaali- ja terveyshuollon strategioissa. Ja kunnat ovatkin tehneet paljon käytännön linjamuutoksia siten, että vanhempia, huonokuntoisia laitoksia on suljettu ja asiakkaita siirretty joko pienempiin yksiköihin tai kotihoidon piiriin, kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan. Asiakkaan avun tarve voi olla hyvinkin suuri ja tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa omassa tai pienkodissa toteutettuna hyvä hoito asettaa palvelun järjestäjälle ja hoitohenkilöstölle erityisvaatimuksia.

Paineet kuntien kotihoidossa ovatkin nousseet ja henkilöstö joutuu toimimaan kellontarkasti ehtiäkseen hoitamaan päivittäiset asiakaskäynnit ja rutiinit. Aikaa ei tahdo riittää ”sosiaaliseen kanssakäymiseen”, esimerkiksi asiakkaan luona vietettyihin kahvihetkiin, joiden aikana paremmin pystyttäisiin seuraamaan asiakkaan terveydentilaa ja siinä ehkä tapahtuvia muutoksia. Tilanne on kärjistynyt vanhusten hoidossa, jonka ongelmista saamme valitettavasti lukea lehdistä harva se päivä.

Onko vanhuus vamma?

Vanhuus on lainsäädännöllinen ja määritelmällinen haaste. Päästäkseen helpommin palveluverkon turvaan tarvitsee vanhus diagnoosin, johon erilaiset avustamistoimet sitten pohjautuvat. Vanhuutta ei kuitenkaan katsota sairaudeksi, saati vammaksi, ja joissakin kunnissa on pyritty saamaan säästöjä aikaan hiukan kyseenalaisinkin keinoin tähän vedoten. Toivon mukaan nyt uudistettava lainsäädäntö tuo tähänkin epäkohtaan tarkennusta.

Laitos vai koti?

Ottamatta kantaa laitoshoidon ja kotihoidon laatuun tai eroavaisuuksiin, väitän että

• tulevaisuudessa palvelutalopaikkoja ei riitä kaikille
• laitoshoidon kustannukset ovat pidemmällä aikavälillä suuremmat kuin keskimäärin kodeissa tehdyt muutostyöt
• kotona asuminen kannustaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen.

Yli 75 % ikäihmisistä asuu kotona vielä yli 80-vuotiaina. Ja mitä pidempään kuntalaiset pystyvät asumaan kotona, sitä edullisempaa se on kuntataloudelle. Ja kukapa haluaisi muuttaa pois kotoaan! Osalla meistä vain ei ole valinnan mahdollisuutta. Kaukana asuvat sukulaiset tai vamman laatu on yleinen syy laitoshoitoon siirtymiselle. Edesauttaakseen kotona asumista kunta voi tukea kodin muutostöitä, joiden kustannukset vaihtelevat luonnollisestikin tilanteesta ja kohteesta riippuen. Muutaman tukikahvan asentaminen ja kynnysten poistaminen/luiskaaminen on aina kannattava investointi kunnalle ja sillä pystytään helposti pidentämään henkilön itsenäistä kotona asumisaikaa.

Mutta myös mittavammat muutostyöt maksavat itsensä pian takaisin, kahdella eri tavalla:

1. asiakkaan kotona asumisen aika pitenee
2. tehdyt muutostyöt hyödyttävät useita eri henkilöitä, kun esim. kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoihin tehdyt muutostyöt (ammeen poistot, tukikahvat jne.) jäävät huoneistoon asukkaan vaihtuessa ja ovat valmiina seuraavaa erityistarpeita omaavaa asukasta varten.

Omaishoitajien rooli hyvässä hoidossa

Merkittävän osan kotihoitovastuusta kantavat omaishoitajat, joiden osuus kasvaa koko ajan ja joiden jaksamiseen on nyttemmin onneksi kiinnitetty huomiota. Mielestäni omaishoitajien panos säästää niin paljon yhteiskunnan varoja, että omaishoidon korvausta pitäisi ehdottomasti korottaa, varsinkin sellaisten henkilöiden osalta, joille ei ole kertynyt muuta palkkatuloa eläkettä varten.

Omaishoitajien joukko on moninainen – pyyteetöntä hoitotyötä tekevät ikäihmiset, työikäiset lapset ja lapsenlapset, erityislapsiperheiden äidit ja isät, muut sukulaiset sekä naapurit ja ystävät, jotka haluavat auttaa lähimmäistään ja taata heille tutun ja turvallisen hoidon. Omaishoitajille kodin muutostyöt voivat olla merkittävä parannus – vaikkapa oman jaksamisen ja hoidettavan turvallisuuden näkökulmasta katsottuna.

Paljon puhutaan myös kolmannen sektorin toimijoista, joilla voisi olla merkittävä työllistäväkin vaikutus yhteiskunnassa, mutta laajalle levinnyt byrokratia tuntuu kaatavan hyvältä kuulostavat hankkeet yksi toisensa jälkeen.

Kodin muutostyöt moniammatillisena yhteistyönä

Kodin muutostöitä voidaan tehdä omalla tai yhteiskunnan kustannuksella. Olipa rahoitustapa kumpi tahansa, on ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelussa on alusta alkaen mukana hoito- ja kuntoutusalan ammattilainen, esim.

• toimintaterapeutti
• kuntohoitaja
• fysioterapeutti
• rakennustekninen asiantuntija, rakennusneuvoja
• Vanhustyön keskusliiton rakennusmestari.

Oman kunnan toimintatavoista riippuen joku em. ammattilaisista arvioi henkilön kunnon ja muutostöiden tarpeen.

Mikäli tarvittavasta muutoksesta selvitään ns. pienapuvälineellä, saa oman terveyskeskuksen apuvälineosastolta sekä tietoa että näitä pienapuvälineitä. Esimerkiksi suihkutuolien kohdalla tilanne on se, että irrallisen suihkutuolin saa terveyskeskuksesta, samoin kuin kyynärsauvat ja muut vastaavat apuvälineet. Mikäli tarvitaan esim. kylpyammeen poisto ja suihkukaapin asennus tai seinään kiinnitettävä, taittuva suihkuistuin, on kyseessä ns. asunnonmuutostyö, jonka rahoittaa kunnan vammaispalvelu.

Aina ennen muutostöihin ryhtymistä asukkaan on oltava yhteydessä oman kunnan sosiaalitoimeen / vammaispalveluun. Näin vältetään turhat kiistat jo toteutettujen muutosten rahoitusvastuista.

Koti muuntuu tarpeen mukaan

Yksinkertaisimmillaan kotona pärjääminen edellyttää kynnysten poistoa ja/tai luiskaamista sekä erilaisten tukikaiteiden asennusta. Yleisesti voidaan sanoa, että asunnon muutostyöt liittyvät aina liikkumiseen ja päivittäisistä rutiineista selviämiseen (ruoanlaitto, henkilökohtainen hygienia). Ja asennustöiden lähtökohtana pitäisi aina olla kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet.

Laajempia muutostöitä ovat oviaukkojen levennykset, keittiökalusteiden muutokset, ulkoramppien/luiskien asennukset, nostimien ja hissien asennukset, pesutilojen täydelliset modernisoinnit sekä muut rakenteelliset muutokset, joiden seurauksena asunnosta saadaan esteetön ja turvallinen elinympäristö.

Kodin muutostöiden yhteydessä puhutaan aina myös rahasta. Jos katsotaan kuntien vammaispalveluiden kulujakaumaa, on listalla paljon muitakin kuluja kuin nämä muutostyöt. Merkittäviä kulueriä ovat mm. kuljetuspalvelut, henkilökohtaiset avustajat sekä erilaiset kotipalveluiden kustannukset. Ja rahan pitäisi riittää kaikkeen! Kannattaa kuitenkin muistaa, että kodin muutostyöt ovat pitkävaikutteisia investointeja. Esteettömäksi muutetussa asunnossa saattaa vuosien varrella asua useampikin erityistarpeita omaava henkilö ja kodin muutostöistä aiheutuneet kulut ja hyödyt kohdentuvat siten usealle eri henkilölle ja vuodelle. Näin ollen kodin muutostöitä ei pitäisi arvioida pelkkänä yksittäisenä kulueränä.

Olemme jo vuosia tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien päättäjien ja alan asiantuntijoiden kanssa.

Olemme käytettävissänne, mikäli suunnittelette kodin muutostyötä – pientä tai suurta. Lisätietoja löydätte esitteestämme Kodin muutostyöt.

Helteistä asuntomessukesää vielä kerran muistellessa – kiitos kaikille osastollamme vierailleille!

Asuntomessu-instituutiomme on ainutlaatuinen! EN-apuvälineiden ulkomaiset tavarantoimittajat ovatkin pitkin kesää ihmetelleet tapahtumaa, jossa parhaimmillaan vierailee yli 100 000 kävijää.

Vaikka Jyväskylän noin 120 000 kävijää oli lievä pettymys messujärjestäjille, tarkoittaa se päivätasolla kuitenkin noin 4000 kävijää. Ja se on kelpo saavutus verrattuna muihin messuihin, joihin osallistumme vuoden mittaan.

Esteetön perusvire

Jyväskylässä oli kiinnitetty erityishuomiota esteettömyyteen. Kaikkiin näyttelykohteisiin oli pyritty järjestämään kulkuyhteys myös erilaisten liikkumisen apuvälineiden käyttäjille. Kaikissa kohteissa ei aina päästy suositusten mukaiseen lopputulokseen esim. tontin muodon, korkoerojen tms. takia. Mutta mikä tärkeintä, kaikissa kohteissa asia oli huomioitu niin hyvin kuin mahdollista. Ja tästä kiitokset kuuluvat Jyväskylän järjestelyorganisaatiolle, joka omalta osaltaan nosti esiin tämän niin tärkeän asian.

Kiinnostiko esteettömyys kävijöitä?

Luonnollisesti valtaosa kävijöistä oli nuorehkoja perheitä, jotka hakivat ideoita kodin rakentamiseen sekä sisustamiseen. Heille esteettömyys ei välttämättä ollut se ykkösjuttu, mutta silti olemme tyytyväisiä osastomme kävijämääriin sekä kävijöiden osoittamaan kiinnostukseen esteetöntä asumista kohtaan.

Toimitimme useisiin asuntomessujen näyttelykohteisiin rampit, jotka helpottivat satojen lastenrattaiden kanssa liikkuneiden perheiden tutustumista asuntomessualueeseen.

Messuille pääsi myös laivalla Jyväskylän keskustasta ja toimitimme sekä Lutakon satamaan että Äijälänrannan laiturille rampit, joita käyttivät kaikki laivoilla liikkuneet messuvieraat. Pääsimme näin konkreettisesti levittämään esteettömyyden ilosanomaa.

Melkein kaikilla meistä on vanhemmat, isovanhemmat, sukulainen tai tuttava, jolle esteettömyys on tärkeä ja ajankohtainen asia. Ja on hyvä muistaa, ettei esteettömyys ole pahaksi kenellekään!

Tiedostavatko päättäjät?

Kävijöiden joukossa oli runsaasti myös kuntien, kaupunkien ja kuntoutusosastojen henkilöstöä. He tutustuivat osastoomme ihan ammattimielessä. Olikin ilahduttavaa huomata, että apuvälinepäätöksiä tekevät tahot ovat aidosti kiinnostuneita esteettömästä rakentamisesta ja nykyaikaisista, turvallisista apuvälineistä.

Hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty…

Ihmisten tietoisuus esteettömyydestä lisääntyy kiitettävästi, mutta silti törmäämme tapauksiin, joissa esteettömyysasioita ei ole riittävästi huomioitu rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa. Emmekä nyt tarkoita pelkästään rakennusmääräyksiä vaan esimerkiksi ramppeja ja niiden kaltevuuksia. Kustannustehokkuuden nimissä on vaarana ajautua ns. ”harmaalle alueelle”, jossa täytetään kyllä lain kirjain, rimaa hipoen, mutta ei todellakaan kunnioiteta lain henkeä. Aidosti taloudellista ajattelua olisi huomioida nämä asiat jo suunnitteluvaiheessa, eikä korjata lyhytnäköisiä ratkaisuja kalliilla myöhemmin.

Kuten jo aiemmin totesimme, asuntomessuilla oli vilpitön pyrkimys korostaa esteettömyyttä. Tämä näkyi mm. siinä, että näyttelykohteissa panostettiin laadukkaisiin ja turvallisiin ratkaisuihin, eikä esim. sisäänmenoissa sorruttu notkuviin lauta- tai vanerilevyluiskiin.

Mitä uutta meiltä?

Osastollamme oli kaksikin mielenkiintoista uutuutta: Olli-pesuistuin ja Armi-tuoli.

Halusimme esitellä ne kävijöille ja samalla seurata ihmisten ensireaktioita. Osastolla kävijät saivat tehdä lähempää tuttavuutta tuotteiden ja niiden toimintojen kanssa.

Armi-tuolin nostavaa mekaniikkaa testasi perusteellisemmin arviolta 250 kävijää. Lähes kaikki olivat tyytyväisiä, ja yllättyneitäkin, tuolin ylösnousua helpottavista ominaisuuksista. Uskommekin, että Armi-tuoli löytää paikkansa, ei ainoastaan kotikäytössä vaan esim. apteekeista ja muista palvelupisteistä. Armi on erinomainen tuoli henkilöille, joille istuutuminen ja nouseminen on haastavaa liikuntarajoitteen takia.

Huippu juttu!

Olemme tyytyväisiä messuihin, jotka olivat kokonaisuudessaan hienosti järjestetyt. Alue oli aivan huippuluokkaa mm. omine uimarantoineen. Jos ajelet Keski-Suomessa päin, kannattaa pyörähtää alueella, ihan vaikka vain autonikkunasta ihastellen.

Kohti syksyä!

Kesä on nyt vääjäämättä taittumassa syksyä kohden ja on aika laatia loppuvuoden
suunnitelmat.

Yksityiselämässä tämä voi tarkoittaa uutta harrastusta, terveempiä elämäntapoja, puutarhan syyskunnostusta, matkaa jonnekin kauas tai vaikkapa kauan kaivattua remonttia – mikä kenellekin sopii.

Työrintamalla tuleva syksy on kriittisen tarkastelun aikaa – mihin kaikkeen resurssit riittävät. Suomen taloudellinen tilanne on nyt sellainen, että tarvitaan paitsi pääministerin optimismia myös perusteellista analysointia ja asioiden priorisointia – mikä on viisasta ja mitkä ratkaisut kokonaisuuden kannalta parhaita.

Tuhannet yritykset ja kotitaloudet miettivät samoja asioita parasta aikaa ja toivoa sopii, ettei paljon puhuttu resurssipula johda siihen, että esteettömyyteen liittyviä toimia karsitaan ja hankkeita lykätään.

Omalta osaltamme aiomme pitää esteettömyyteen liittyviä teemoja jatkossakin aktiivisesti esillä. Osallistumme jälleen lokakuun alussa FinnBuild-messuille, ja esittelemme silloin käänteentekevän uutuuden, joka parantaa kaikkien hoitolaitosten, ryhmäkotien ja vastaavien turvallisuutta sekä henkilöstön ergonomiaa. Mutta tästä lisää FinnBuildissä…

Esteetöntä syksyä!