Mustaa jäätä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Talvi tekee tuloaan ja sen mukana illat ja yöt ovat viileitä. Aamuisin ollaan vielä pakkasen puolella, vaikka iltapäivää kohti syysaurinko vielä lämmittääkin. Aamut ja jopa iltapäivät ovat hämäriä. Liikenneturvallisuusvirasto muistuttaakin meitä liikennekäyttäytymisestä ja heijastinten tärkeydestä. Heijastin, se halpa henkivakuutus!

Vaikka ensilumi olisikin sulanut, teiden ja jalkakäytävien pinnat ovat usein erittäin liukkaat, varsinkin aamuisin ja iltojen pimetessä. Jalankulkijalle lisäpitoa ja turvallisuutta tuovat mm. kenkiin asetettavat liukuesteet/kenkäsuojukset sekä heijastimet. Toisinaan näemme myös otsalamppuja etenkin juoksijoilla ja pyöräilijöillä. Kunnolliset talvirenkaat, nopeusrajoitusten ja liikennesääntöjen noudattaminen sekä yleinen tarkkaavaisuus liikenteessä vähentävät onnettomuuden riskiä autoilijoilla.

Myös esteettömyys olisi huomioitava pimeällä liikuttaessa. Enkä tarkoita esteettömyydellä nyt ramppia sinne tai luiskaa tänne – vaikka nekin ovat tärkeitä! Yleinen kulkureittien järjestys ja kunnossapito sekä riittävä valaistus olisi syytä huomioida näin pimeimpänä vuodenaikana. Pelkästään huono hämäränäkö voi aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä.

Ollaanhan valppaita ja tarkkaavaisia liikenteessä ja otetaan kanssakulkijat huomioon!

 

Mainokset

Kaatua vai eikö kaatua…

Yhä useampi ikäihminen kaatuu jossain vaiheessa elämäänsä. Yksi luonnollinen syy kaatumistapausten merkittävään lisääntymiseen on aiempaa aktiivisempi ja liikkuvaisempi elämäntapa. Tekevälle kun aina sattuu!

Kaatuminen voi kuitenkin johtaa loukkaantumiseen ja vakavaankin vammaan, jotka selvästi huonontavat kaatujan elämänlaatua ja lisäävät kuntien kuluja. Hoitojaksot voivat olla pitkiä, pahimmassa tapauksessa tarvitaan laitoshoitoa loppuiäksi, ja hyvinkin moninaisia resursseja vaativia. Myöskään kaatumisen aiheuttamat kuolemantapaukset eivät ole enää harvinaisuuksia. Kaatumisten ennaltaehkäisyyn on siis selkeä tarve ja perusteet.

Mitä voisimme tehdä ja ottaa huomioon ennakolta, jotta kaatumisvaara olisi pienempi?

Monet tahot ovat asiaa tutkineet ja netistä löytyy hyviä linkkejä. Listaan muutaman niistä tämän artikkelin loppuun.

Eri lähteitä lainaten…

ENNALTAEHKÄISY KOTIYMPÄRISTÖSSÄ

Ylettyminen vs. kurottaminen

  • päivittäin tarvittavien esineiden ja asioiden sijoittelu siten, ettei niitä tarvitse kurotella (esim. vaatteet, astiat, pesuaineet)
  • jos esim. tilanpuutteen vuoksi osa tavaroista on pakko sijoittaa ylähyllyille ja niiden saamiseksi tarvitaan tikkaita, on varmistettava, että tikkaat ovat turvalliset (esim. senioritikkaat)

Esteettömyys vs. kompastuminen & liukastuminen

  • mattojen ja huonekalujen sijoittelu siten, että luonnolliset kulkureitit ovat riittävän leveät ja vapaat liikkumista häiritsevistä esineistä
  • mattojen alla voi käyttää liukuesteverkkoja
  • varsinkin rollaattorin käyttäjälle matalakin kynnys voi olla ongelma … kynnysten poistaminen ja korvaaminen kynnyslistalla ratkaisee ongelman
  • iltaisin ja öisin valaistuksen merkitys kasvaa … yöksi kannattaa jättää kulkuvalo päälle esim. wc-käynnin helpottamiseksi

Tasapaino vs. horjuminen

  • korotettu sänky ja tuoli tekevät ylösnousemisesta ja liikkeellelähdöstä hallitumpaa
  • kiinteät ja siirrettävät tukikahvat ja -kaiteet mahdollistavat itsenäisen liikkumisen esim. toipilasaikana
  • eteisessä olisi hyvä olla tukeva tuoli, jossa on istuen helpompi laittaa vaikkapa kengät jalkaan

 Peseytyminen vs. liukastuminen

  • liukuesteillä kosteiden tilojen lattioista saadaan turvallisempia
  • suihkutuoli helpottaa suihkussa käyntiä ja vähentää merkittävästi kaatumisvaaraa
  • asianmukaiset tukikahvat lisäävät omasta hygieniasta huolehtimisen turvallisuutta
  • kylpyhuoneen kynnys on usein korkea, eikä sitä saa poistaa vesieristyksen vuoksi … sopivaan kohtaan asennettu tukikahva auttaa kynnyksen ylittämistä
  • vanhemmissa saunoissa ei aina ole kunnon tukia ja kiuas saattaa olla ilman suojakaiteita … tukikaiteiden ja turvallisempien lauteiden asentaminen korjaa tilanteen

 Piha-alueiden turvallisuus

  • kerrostaloissa ja taloyhtiöissä huoltoyhtiöt hoitavat hiekoitukset ja muut pihatyöt, mutta omakotitaloissa ikäihmiset usein tarvitsisivat apua juuri kulkuväylien kunnossapitoon ja siihen, että ne ovat hyvin hiekoitettuja ja siten turvallisia
  • moduulirampit ja -luiskat helpottavat liikkumista, myös talviaikaan

ENNALTAEHKÄISY KOTIYMPÄRISTÖN ULKOPUOLELLA

Kodin ulkopuolellakin on välillä käytävä. Läheisten ja ystävien apu esimerkiksi kaupassakäynnin yhteydessä, varsinkin liukkaiden kelien aikaan, on tärkeää. Moni kaatuu ulkona juuri jäisillä jalkakäytävillä kauppojen läheisyydessä. Omalle lähikauppiaalle voi myös antaa vinkin edullisista rampeista, jotka takaisivat palvelujen turvallisen saavutettavuuden kaikkina vuodenaikoina.

Myös erilaiset rollaattorit, kolmipyörät jne. tarjoavat tukea ja turvaa kodin ulkopuolella asioitaessa.

TOIMINTAKYVYSTÄ HUOLEHTIMINEN

Lihaskunto

Toimintakyvyn, lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen on todella tärkeää! Harjoituksia olisi hyvä tehdä 2–3 kertaa viikossa. Netistä löytyy monenlaisia yksinkertaisia harjoitteita, joita voi tehdä turvallisesti kotona.

Linkki Voimaa vanhuuteen -sivustolle, jossa kerrotaan iäkkäiden terveysliikunnan hyvistä vaikutuksista sekä siitä, miten voima- ja tasapainosisältöistä terveysliikuntaa järjestetään kunnissa julkisen puolen ja vapaaehtoisten järjestöjen yhteistyönä.

Linkki Aivoliiton artikkeliin ikäihmisten liikunnasta.

Linkki UKK-instituutin sivulle, liikuntapiirakka.

Yleiskunto

Säännölliset terveys- ja näöntarkastukset ovat tärkeitä ennaltaehkäiseviä toimia. Lääkkeiden yhteis- ja huimausvaikutukset kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti esim. omalääkärillä. Julkisuudessa on keskusteltu avoimemmin myös ikääntyvien henkilöiden alkoholinkäytön lisääntymisestä ja sen vaikutuksesta lääkitykseen ja yleiskuntoon. Kaatumisia sattuu paljon juuri lääkkeiden ja alkoholin yhteensopimattomuuden vuoksi.

Riittävän monipuolinen ravinto, varsinkin D-vitamiini sekä proteiini, ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita.

Ulkoilu

Raitis ilma tekee hyvää kaikille! Ikäihmisten ulkoilussa on erityisesti huomioitava asianmukaiset jalkineet eli nilkan tuki ja liukuesteet. Läheiset voivat aktivoida vanhuksia liikkumiseen lähtemällä itse mukaan tueksi ja turvaksi ainakin kerran pari viikossa. Yhteinen torikäynti lauantaisin virkisti ainakin minun äitiäni. Torilta hankittujen kevättaimien kanssa puuhatessa aika kului mukavasti ja samalla päivän hyötyliikunta-annoskin tuli nautittua 🙂

Mutta jos kuitenkin kaatuu…

Ennaltaehkäisystä huolimatta kaatumisia aina kuitenkin sattuu. On yhtä tärkeää miettiä etukäteen niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan se, että kaatunut henkilö saadaan tarvittavaan hoitoon mahdollisimman pian. Kukaan ei halua, että oma läheinen joutuu peloissaan odottamaan apua.

Valitettavan usein kuulemme tapauksista, joissa kaatuja on joutunut odottamaan kauankin, koska ei ole pystynyt itse kutsumaan apua kaatumisen jälkeen.

Jos ikäihmisen kanssa on sovittu siitä, että omainen tai ystävä soittaa päivittäin, tietää hän kaaduttuaan, että ennemmin tai myöhemmin hänen kaatumisensa havaitaan ja joku tulee katsomaan ja auttamaan.

Joskus käy myös niin, että hätääntyneenä ihminen ei muistakaan esim. hätänumeroita. Hyvä konsti on laittaa puhelimen lähelle suurikokoinen taulu, jossa on tärkeimpien läheisten sekä tuttujen puhelinnumerot, hälytysnumero 112 sekä mahdollisesti sairaanhoitajan tai lääkärin puhelinnumero.

Kaatuneen henkilön nostaminen on asiantuntijan tehtävä, varsinkin jos kaatuneella vanhuksella on nivel-, luusto- tms. liikuntaelinten sairauksia.  Asiantuntematon nostaminen saattaa aiheuttaa venähdyksiä tai jopa murtumia. Myös kokematon henkilö voi toista nostaessaan loukata itsensä tässä ponnistuksessa. Tähänkin löytyy nyt apua… Raizer….

Tasapainoista kesää toivottaen,

EN-tiimi

***

MAINOS:

Uutuustuote Raizer on suunniteltu kaatuneen henkilön turvalliseen nostamiseen.  Raizerin avulla yksi henkilö pystyy nostamaan kaatuneen henkilön ylös turvallisesti ja ergonomisesti oikein.

Linkki videoon:

 

***

Aiheeseen liittyviä vinkkejä:

Tiedustele esim. apuvälineliikkeistä edullisia korotuspaloja tuolin alle. Saatavana myös erilaisia puolikorkeita senioritikkaita, joissa on tukikaide.

Ja niitä lupaamiani linkkejä:

Lääketieteellinen aikakauskirja DuoDecim, kaatuileva vanhus

Ikäihmisten tapaturmatutkijatyöryhmä: Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy

THL: Kaatumisten ehkäisy

THL: Iäkkäiden kaatumisen ehkäisy -opas

Terve.fi: Kaatuminen

UKK-instituutti: Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy

Opinnäytetyö Risto Habonen, Piia Pikkarainen & Heidi Tuikka: VANHUSTEN KAATUMISTAPATURMIEN RISKIT JA ENNALTAEHKÄISY – HOITONETTI

”Reikiä nolla”

– tuttu lause vuosia vanhasta TV:n hammastahnamainoksesta. Sama vanha lause on taas tullut tutuksi monille – tosin hieman eri merkityksessä kuin ennen.

Tukikahvoja wc- ja suihkutiloihin tarvitsevia, uudehkojen asuntojen asukkaita on valistettu, ettei seiniin saa tehdä minkäänlaisia reikiä. Perusteluna on, että kosteissa tiloissa esimerkiksi tukikahvan kiinnitysruuvit reikineen rikkovat laattojen alla olevan kosteuseristeen. Erityisen tarkkoina isännöitsijät ovat suihkun lähelle asennettavien kahvojen suhteen. Vesieristeen rikkoutumisen lisäksi tukikahvojen ja -kaiteiden jättämät reiät saatetaan kokea suurenakin kosmeettisena haittana, kun seuraava asukas muuttaa asuntoon.

Jos tukia kuitenkin päätetään kiinnittää ruuveilla, on kiinnitysreikiin AINA laitettava silikonia estämään veden pääsy eristeeseen.

Sama nollalinja koskee usein myös asunnon muita huonetiloja. Tauluja ja muita koristeita ei saa ripustaa seinille naulaamalla tai ruuvaamalla. Sen sijaan huoneisto on varustettu katonrajassa sijaitsevalla kiskolla, johon taulut ripustetaan vaijerin tai siiman avulla.

Tiukimmissa taloyhtiöissä, erityisesti vuokrataloissa sekä erilaisissa osaomistustaloissa, saattaa säännöissä olla mainita, että asukkaan on korjattava seinät muuton yhteydessä, mikäli ruuveja ja nauloja on käytetty vastoin ohjeita. Kosteissa tiloissa tämä saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että koko kylpyhuonelaatoitus puretaan ja uudet kosteussuojat ja laatat asennetaan asukkaan kustannuksella.

Tukikahvojen ja -kaiteiden asentaminen perinteisellä kiinnityksellä saattaa siis tulla kalliiksi. Lisätuen tarve on kuitenkin olemassa ja tämä ”kiinnitysongelma” on ratkaistava tavalla tai toisella.

WC-ISTUIMEN VIEREEN ASENNETTAVAT TUKIKAITEET

Varsinkin asunnonmuutostöiden yhteydessä käytetään paljon jälkikäteen asennettavia tukia ja kahvoja, jotka on yleensä kiinnitetty seinään 4–6 ruuvilla tai asennustolpalla ja pulteilla lattiaan. Kosteusvaurioiden lisäksi lattiakiinnityksessä on syytä huomioida esim. lattiaan valetut lattialämmityselementit. Näiden kaiteiden etuna on se, että ne saa helposti nostettua ylös (ja lukittua siihen asentoon), jolloin ne eivät ole esim. siivouksen tiellä.

tukikaidetukikaide

 

 

 

 

Useilla valmistajilla (mm. IDO, Gustavsberg) on nykyään tarjolla WC-istuinmalleja, joihin voidaan kiinnittää integroidut kaiteet.  Myös sairaaloiden ja terveyskeskusten apuvälineyksiköt lainaavat vakiokannen tilalle vaihdettavia istuinrenkaita, joissa on tukikahvat mukana.  Näin vältytään poraukselta ja ruuveilta kokonaan. Apuvälineen käyttäjän on kuitenkin syytä varmistaa, ettei ota käyttöön liian kevytrakenteista tukijärjestelmää. Turvallisuus on erittäin tärkeä tekijä ja valmistajien asettamat rajat maksimikuormalle on syytä ottaa vakavasti.

wc-istuin tukikaiteilla (kuva: www.gustavsberg.fi)

Myös kotimaiset, säädettävät Olli-kaiteet sekä Mobeli-ROTH-pikakahvat ovat toimiva ratkaisu lisätuen saamiseksi WC-tiloihin.

blogi_3 blogi_4

ALLASKAITEET

On hyvin tyypillistä, että pesualtaasta otetaan tukea wc-tiloissa liikuttaessa, ja esim. käsiä pestäessä. Mutta ajan kuluessa altaan kiinnitykset eivät enää kestäkään tätä lisäpainoa ja kiinnikkeet löystyvät.

Tällöin on turvallisinta asentaa altaan yläreunan tasoon tai hiukan sen yläpuolelle allaskaide, joka kiinnitetään seinään, ei pesualtaaseen. Näissä kaiteissa on usein mukana valmiiksi rei’itetyt kiinnityslevyt, jotka käyvät altaan kannakkeiden kiinnityspulttien kanssa samoihin reikiin. Näin voidaan hyödyntää vanhat reiät ja asennuksesta tulee tukeva.

blogi_5

TUKIKAHVAT JA -KAITEET

Suurin tarve on kuitenkin 30–60 cm tukikahvoille, joita käytetään esim. wc-istuimen vieressä, suihkutiloissa sekä saniteettitilojen seinissä tuomaan turvallisuutta ja vakautta liikkumiseen. Mikäli perinteisiä ruuvikiinnitteisiä kahvoja ei voida käyttää, löytyy markkinoilta nykyisin myös imutekniikkaan perustuvia tukikahvoja ja -kaiteita. Liimateknologian kehittyminen on myös mahdollistanut silikoniliimalla kiinnitettävien kahvojen valmistuksen.

Mobeli-ROTH-pikakahvat

Valikoimassamme on jo pitkään ollut Mobeli-ROTH-imuelementtikahvat, joiden kiinnitys perustuu lukittavaan, patentoituun imuelementtiin. Kahvat toimivat ja pysyvät hyvin kiinni kylpyhuonelaatoissa ja muissa hengittämättömissä pinnoissa kuten jääkaapinovi, plexi ja lasi – ilman ruuveja! Puupaneeli, Gyproc-levy ja muut huokoiset pinnat eivät sovellu pikakahvan kiinnitykseen, koska imuelementtiin pääsee ilmaa sivuilta ja jopa huokoisen materiaalin läpi.

blogi_6

Kiinnityselementin halkaisija on 120 mm ja elementin on kokonaisuudessaan oltava tasaisella kiinnityspinnalla, mikä osaltaan rajoittaa kahvan käyttöä kylpyhuoneessa. Jotta Mobeli-ROTH-pikakahva on turvallinen käyttää, ei kiinnityselementin kohdalla saa olla laattojen saumaa tai nykyään niin suosittuja lasitiiliä tai kohokuvioituja laattoja. Onneksi tällaisiin erikoistapauksiin on kuitenkin olemassa ratkaisu, jolla kahva saadaan pysymään tukevasti paikoillaan. Lisävarusteena kahvaan saa RST-laatat, joissa on voimakas tarraliima. Nämä RST-laatat kiinnitetään ensin haluttuun kohtaan, ja niiden päälle sitten pikakahva. RST-laattoja käytettäessä on tarkkaan suunniteltava etukäteen, mihin kohtaan kahva asennetaan, koska tarraliima on kertakäyttöinen eikä sitä irrottamisen jälkeen enää saa uudelleen kiinni.

Mobeli-ROTH-pikakahva on siksikin niin erinomainen, että sen voi ottaa vaikka matkalle tai kyläreissulle mukaan! Pikakahva toimii hyvin myös hotelleissa, kylpylöissä ja uimahalleissa.

Tukikahva VarioPlus

Kuten edellä jo todettiin, Mobeli-ROTH-kahvan käytölle on muutamia rajoituksia. Siksi hankimme uutuutena valikoimaamme saksalaisen VarioPlus-kahvan, jonka kiinnitykseen käytetään markkinoiden edistyksellisintä liimaa. VarioPlussan voi kiinnittää muuhunkin seinäpintaan kuin laattaseinään. Paneeli, puu ja kiviseinäkin soveltuu VarioPlus-kahvan kiinnityspinnaksi. Kahvoja on useita malleja ja toimitukseen kuuluu aina täydellinen asennussarja sekä luonnollisesti asennusohjeet. Myös säädettäviä kulmakahvoja löytyy.

blogi_8 blogi_7

Mikäli VarioPlus-kahva halutaan irrottaa, saa sen ohjeen mukaan toimimalla irti helposti. Kahva voidaan kiinnittää uudelleen toiseen kohtaan. Matkakahvaksi VarioPlus ei sovellu.

Saunaan soveltuvat tuet

Meillä Suomessa sauna on tärkeä osa elämää. Ja kahvan tarve ilmenee melko usein, koska lauteille nousu ei kaikille ole helppoa. Sauna on melkein aina paneloitu puulla, joten perinteinen ruuvikiinnitys on kaikkein nopein ja helpoin tapa asentaa tukikahvoja. Kuumenevat metallikahvat eivät sovellu saunaan. Hyvä ja edullinen, helposti mitoitettava kahva syntyy puutavaraliikkeen pyöröpuusta ja rautakaupasta saatavista kannakkeista. Asennuksen yhteydessä pitää vain varmistua siitä, että kiinnitysruuvit pysyvvät hyvin paikoillaan, varsinkin jos paneeli on kovin ohut.

Lisätietoja EN-Apuvälineiden kahvoista: www.en-apuvälineet.fi

Ja tässä linkki Veera Pukeman opinnäytetyöhön, josta saa hyviä ohjeita erityisesti saunaan tehtäviin muutostöihin. Opinnäytetyö

 

Joulun aikaa

Ikäihmiset sanovat aina, että aika tuntuu iän myötä kuluvan nopeammin ja nopeammin.
Nyt kun itse lähestyn tuota ikäkautta, olen jo huomannut saman ilmiön. Viime joulu oli
vasta äsken ja taas se on käsillä. Samalla tavalla käynee ensi joulunkin kanssa – pääsiäinen, vappu, juhannus, hiukan syksyä, itsenäisyyspäivä ja sitten taas joulu.

Tässä vaiheessa vuotta tulee pakostakin katsottua taaksepäin. Takana on valtakunnan taloudessa jo kolmas vaikea vuosi eikä parempaa ole näköpiirissä. Meille tavallisille ihmisille kulunut vuosi on ollut vaihteleva – joillekin se on ollut erinomainen, mutta toisille vielä huonompi kuin edellinen. Yritykset, kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat kokeneet saman kohtalon.

Oikeudenmukaisten säästö- ja sopeuttamistoimien löytäminen on ollut vaikeaa. Ja tänä jouluna ajatukseni ovat erityisesti niiden lapsiperheiden luona, joissa on erityislapsia. Aiemmin yhteiskunnan rahatilanne ei ole heti vaikuttanut erityisperheiden tukiin ja avustustoimiin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että säästötoimet ovat kohdentuneet juuri näihin muutenkin jo vaikeassa asemassa oleviin perheisiin.

Käsittämätöntä kyllä, karsinnan kohteeksi ovat joutuneet mm. niin tärkeät, ennaltaehkäisevät toimet kuten henkilökohtaiset avustajat ja kouluavustajat. Myös perheille kohdistettuja tukitoimia, kuten kotiapua, on ajettu alas tai ne on jätetty vapaaehtoistoiminnan varaan. Ja seurauksista olemme saaneet lukea lehdistä lähes viikoittain.

Merkillistä näissä päätöksissä on ollut se, että saavutetut säästöt ovat olleet pieniä verrattuna säästötoimiin, joita riippumattomat talousasiantuntijat olisivat suositelleet. Ja mikä hulluinta, säästöt näyttävät päinvastoin lisäävän kuluja moninkertaisesti toisaalla. Demokratia ei tunnu toimivan niukan rahan aikana. Valtio ja kunnat hakevat säästöjä käyttömenoista, mikä vääjäämättä vähentää annettavan avun määrää kaikilta tarvitsijoilta. Elämää helpottavan apuvälineen tai henkilökohtaisen avustajan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Vammasta tai ikääntymisestä riippumaton tasavertaisuus on kaunis, mutta haasteellinen tavoite tässä taloudellisessa ja arvoiltaan häilyvässä tilanteessa.

Mutta en haluaisi näin joulun alla vaipua synkkyyteen. Uskon muutoksen mahdollisuuteen, uuden kehittämiseen. Uskon myös siihen, että voimme vaikuttaa asioihin ja tehdä maailmasta edes vähän paremman paikan elää ja olla. Monissa erityisperheissä tarvitaan innovatiivisuutta, kun vuosi 2015 tuo mukanaan aivan uusia haasteita. Voisitko Sinä katsoa ympärillesi, josko lähelläsi olisi perhe tai henkilö, joka tarvitsisi apua tai kannustusta. Aina ei ole kysymys suurista rahoista vaan ajasta, seurasta tai läsnäolosta. Olen itse sitoutunut tähän ajatukseen ja aion toimia juuri näin. Ehkäpä jatkossa voimme jakaa näitä auttamisen ja kohtaamisen tarinoita täällä blogissamme.

Kiitämme kaikkia lukijoita, asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Erityiset onnittelut lähetämme Tampereelle Malike-keskukseen, jonka toiminta erityisperheiden hyväksi on jälleen saanut laajempaakin tunnustusta ja mm. ylimääräisen määrärahan toimintavälineiden uusimiseen.

Rauhallista Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta 2015!

EN-tiimi

Joulutervehdys

OMA KOTI KULLAN KALLIS

KOTI – paras paikka maailmassa! Elämänkaaren aikana tilanteet kuitenkin muuttuvat ja kohtaamme ehkä hetken, jolloin kotona asuminen ei ole enää mahdollista ilman ulkopuolista tukea ja apua. Joudumme silloin valinnan eteen – laitoshoitoon vai kodin muuntaminen niin, että elämä kotona voi jatkua?

Vammaispalvelulaki kotihoidon mahdollistajana nyt ja tulevaisuudessa

Lakia uudistettiin viimeksi vuonna 1988, jolloin nykyisenmuotoinen toiminta mm. asunnon muutostöissä löysi lopullisen paikkansa sosiaalilainsäädännössä. Uudistetussa laissa määriteltiin tarkemmin edellytykset erilaisille tuki- ja avustustoimille. Esimerkiksi asunnon muutostyöt kuuluvat subjektiivisen oikeuden piiriin, kunhan laissa mainitut ehdot toteutuvat ja asiakas täyttää laissa ja asetuksessa määritellyt myöntämiskriteerit. Näin ollen asunnon muutostöitä ei voida kieltää asiakkaalta määrärahan puutteeseen vedoten.

Voimassa olevassa laissa on lueteltu paljonkin erilaisia etuuksia ja oikeuksia, mutta lisääntyneet valitukset ja oikaisuvaatimukset kertonevat siitä, että tarkentamisen varaa on ja lain uudelleen kirjoittaminen tarpeen.

Nyt lakia ollaan uudistamassa vastaamaan paremmin nykypäivän tilanteita. Ja kyllähän maailma ja yhteiskuntamme onkin kovin erilainen kuin vuonna 1988. Tärkeätä olisi, että uudessa laissa määriteltäisiin yksityiskohtaisemmin eri asiakasryhmien erityispiirteet. Ikärakenteen muuttuessa myös lainsäätäjä joutunee paremmin huolehtimaan ikääntyvän väestönosan tarpeista ja määrittelemään tarpeet ja annettavan avun ja hoivan tason tarkemmin kuin se nykyisin on tehty. Näin uudistettu laki toimisi apuna ja ohjenuorana niin päättäville sosiaaliviranomaisille kuin asiakkaillekin ja vähennettäisiin tulkinnanvaraisuuksia ja tarpeettomia oikeudenistuntoja.

Valtion ja kuntien linjaukset

Laitoshoidon vähentäminen on ollut johtavana ohjenuorana jo vuosia sosiaali- ja terveyshuollon strategioissa. Ja kunnat ovatkin tehneet paljon käytännön linjamuutoksia siten, että vanhempia, huonokuntoisia laitoksia on suljettu ja asiakkaita siirretty joko pienempiin yksiköihin tai kotihoidon piiriin, kunkin yksilöllisen tilanteen mukaan. Asiakkaan avun tarve voi olla hyvinkin suuri ja tässä haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa omassa tai pienkodissa toteutettuna hyvä hoito asettaa palvelun järjestäjälle ja hoitohenkilöstölle erityisvaatimuksia.

Paineet kuntien kotihoidossa ovatkin nousseet ja henkilöstö joutuu toimimaan kellontarkasti ehtiäkseen hoitamaan päivittäiset asiakaskäynnit ja rutiinit. Aikaa ei tahdo riittää ”sosiaaliseen kanssakäymiseen”, esimerkiksi asiakkaan luona vietettyihin kahvihetkiin, joiden aikana paremmin pystyttäisiin seuraamaan asiakkaan terveydentilaa ja siinä ehkä tapahtuvia muutoksia. Tilanne on kärjistynyt vanhusten hoidossa, jonka ongelmista saamme valitettavasti lukea lehdistä harva se päivä.

Onko vanhuus vamma?

Vanhuus on lainsäädännöllinen ja määritelmällinen haaste. Päästäkseen helpommin palveluverkon turvaan tarvitsee vanhus diagnoosin, johon erilaiset avustamistoimet sitten pohjautuvat. Vanhuutta ei kuitenkaan katsota sairaudeksi, saati vammaksi, ja joissakin kunnissa on pyritty saamaan säästöjä aikaan hiukan kyseenalaisinkin keinoin tähän vedoten. Toivon mukaan nyt uudistettava lainsäädäntö tuo tähänkin epäkohtaan tarkennusta.

Laitos vai koti?

Ottamatta kantaa laitoshoidon ja kotihoidon laatuun tai eroavaisuuksiin, väitän että

  • tulevaisuudessa palvelutalopaikkoja ei riitä kaikille
  • laitoshoidon kustannukset ovat pidemmällä aikavälillä suuremmat kuin keskimäärin kodeissa tehdyt muutostyöt
  • kotona asuminen kannustaa omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen.

Yli 75 % ikäihmisistä asuu kotona vielä yli 80-vuotiaina. Ja mitä pidempään kuntalaiset pystyvät asumaan kotona, sitä edullisempaa se on kuntataloudelle. Ja kukapa haluaisi muuttaa pois kotoaan! Osalla meistä vain ei ole valinnan mahdollisuutta. Kaukana asuvat sukulaiset tai vamman laatu on yleinen syy laitoshoitoon siirtymiselle. Edesauttaakseen kotona asumista kunta voi tukea kodin muutostöitä, joiden kustannukset vaihtelevat luonnollisestikin tilanteesta ja kohteesta riippuen. Muutaman tukikahvan asentaminen ja kynnysten poistaminen/luiskaaminen on aina kannattava investointi kunnalle ja sillä pystytään helposti pidentämään henkilön itsenäistä kotona asumisaikaa.

Mutta myös mittavammat muutostyöt maksavat itsensä pian takaisin, kahdella eri tavalla:

  1. asiakkaan kotona asumisen aika pitenee
  2. tehdyt muutostyöt hyödyttävät useita eri henkilöitä, kun esim. kunnan tai kaupungin vuokra-asuntoihin tehdyt muutostyöt (ammeen poistot, tukikahvat jne.) jäävät huoneistoon asukkaan vaihtuessa ja ovat valmiina seuraavaa erityistarpeita omaavaa asukasta varten.

Omaishoitajien rooli hyvässä hoidossa

Merkittävän osan kotihoitovastuusta kantavat omaishoitajat, joiden osuus kasvaa koko ajan ja joiden jaksamiseen on nyttemmin onneksi kiinnitetty huomiota. Mielestäni omaishoitajien panos säästää niin paljon yhteiskunnan varoja, että omaishoidon korvausta pitäisi ehdottomasti korottaa, varsinkin sellaisten henkilöiden osalta, joille ei ole kertynyt muuta palkkatuloa eläkettä varten.

Omaishoitajien joukko on moninainen – pyyteetöntä hoitotyötä tekevät ikäihmiset, työikäiset lapset ja lapsenlapset, erityislapsiperheiden äidit ja isät, muut sukulaiset sekä naapurit ja ystävät, jotka haluavat auttaa lähimmäistään ja taata heille tutun ja turvallisen hoidon. Omaishoitajille kodin muutostyöt voivat olla merkittävä parannus – vaikkapa oman jaksamisen ja hoidettavan turvallisuuden näkökulmasta katsottuna.

Paljon puhutaan myös kolmannen sektorin toimijoista, joilla voisi olla merkittävä työllistäväkin vaikutus yhteiskunnassa, mutta laajalle levinnyt byrokratia tuntuu kaatavan hyvältä kuulostavat hankkeet yksi toisensa jälkeen.

Kodin muutostyöt moniammatillisena yhteistyönä

Kodin muutostöitä voidaan tehdä omalla tai yhteiskunnan kustannuksella. Olipa rahoitustapa kumpi tahansa, on ensiarvoisen tärkeää, että suunnittelussa on alusta alkaen mukana hoito- ja kuntoutusalan ammattilainen, esim.

  • toimintaterapeutti
  • kuntohoitaja
  • fysioterapeutti
  • rakennustekninen asiantuntija, rakennusneuvoja
  • Vanhustyön keskusliiton rakennusmestari.

Oman kunnan toimintatavoista riippuen joku em. ammattilaisista arvioi henkilön kunnon ja muutostöiden tarpeen.

Mikäli tarvittavasta muutoksesta selvitään ns. pienapuvälineellä, saa oman terveyskeskuksen apuvälineosastolta sekä tietoa että näitä pienapuvälineitä. Esimerkiksi suihkutuolien kohdalla tilanne on se, että irrallisen suihkutuolin saa terveyskeskuksesta, samoin kuin kyynärsauvat ja muut vastaavat apuvälineet. Mikäli tarvitaan esim. kylpyammeen poisto ja suihkukaapin asennus tai seinään kiinnitettävä, taittuva suihkuistuin, on kyseessä ns. asunnonmuutostyö, jonka rahoittaa kunnan vammaispalvelu.

Aina ennen muutostöihin ryhtymistä asukkaan on oltava yhteydessä oman kunnan sosiaalitoimeen / vammaispalveluun. Näin vältetään turhat kiistat jo toteutettujen muutosten rahoitusvastuista.

Koti muuntuu tarpeen mukaan

Yksinkertaisimmillaan kotona pärjääminen edellyttää kynluiskatnysten poistoa ja/tai luiskaamista sekä erilaisten tukikaiteiden asennusta. Yleisesti voidaan sanoa, että asunnon mflexstep_koosteuutostyöt liittyvät aina liikkumiseen ja päivittäisistä rutiineista selviämiseen (ruoanlaitto, henkilökohtainen hygienia). Ja asennustöiden lähtökohtana pitäisi aina olla kunkin asiakkaan yksilölliset tarpeet.

Laajempia muutostöitä ovat oviaukkojen levennykset, keittiökalusteiden muutokset, ulkoramppien/luiskien asennukset, nostimien ja hissien asennukset, pesutilojen täydelliset modernisoinnit sekä muut rakenteelliset muutokset, joiden seurauksena asunnosta saadaan esteetön ja turvallinen elinympäristö.

Kodin muutostöiden yhteydessä puhutaan aina myös rahasta. Jos katsotaan kuntien vastiavammaispalveluiden kulujakaumaa, on listalla paljon muitakin kuluja kuin nämä muutostyöt. Merkittäviä kulueriä ovat mm. kuljetuspalvelut, henkilökohtaiset avustajat sekä erilaiset kotipalveluiden kustannukset. Ja rahan pitäisi riittää kaikkeen! Kannattaa kuitenkin muistaa, että kodin muutostyöt ovat pitkävaikutteisia investointeja. Esteettömäksi muutetussa asunnossa saattaa vuosien varrella asua useampikin erityistarpeita omaava henkilö ja kodin muutostöistä aiheutuneet kulut ja hyödyt kohdentuvat siten usealle eri henkilölle ja vuodelle. Näin ollen kodin muutostöitä ei pitäisi arvioida pelkkänä yksittäisenä kulueränä.pressalift

Olemme jo vuosia tehneet tiivistä yhteistyötä kuntien päättäjien ja alan asiantuntijoiden kanssa.

roth

Olemme käytettävissänne, mikäli suunnittelette kodin muutostyötä – pientä tai suurta. Lisätietoja löydätte esitteestämme Kodin muutostyöt.

Helteistä asuntomessukesää vielä kerran muistellessa – kiitos kaikille osastollamme vierailleille!

Asuntomessu-instituutiomme on ainutlaatuinen! EN-apuvälineiden ulkomaiset tavarantoimittajat ovatkin pitkin kesää ihmetelleet tapahtumaa, jossa parhaimmillaan vierailee yli 100 000 kävijää.

Vaikka Jyväskylän noin 120 000 kävijää oli lievä pettymys messujärjestäjille, tarkoittaa se päivätasolla kuitenkin noin 4000 kävijää. Ja se on kelpo saavutus verrattuna muihin messuihin, joihin osallistumme vuoden mittaan.

Jyväskylän asuntomessut 2014Esteetön perusvire

Jyväskylässä oli kiinnitetty erityishuomiota esteettömyyteen. Kaikkiin näyttelykohteisiin oli pyritty järjestämään kulkuyhteys myös erilaisten liikkumisen apuvälineiden käyttäjille. Kaikissa kohteissa ei aina päästy suositusten mukaiseen lopputulokseen esim. tontin muodon, korkoerojen tms. takia. Mutta mikä tärkeintä, kaikissa kohteissa asia oli huomioitu niin hyvin kuin mahdollista. Ja tästä kiitokset kuuluvat Jyväskylän järjestelyorganisaatiolle, joka omalta osaltaan nosti esiin tämän niin tärkeän asian.

Kiinnostiko esteettömyys kävijöitä?

WP_20140720_002

Luonnollisesti valtaosa kävijöistä oli nuorehkoja perheitä, jotka hakivat ideoita kodin rakentamiseen sekä sisustamiseen. Heille esteettömyys ei välttämättä ollut se ykkösjuttu, mutta silti olemme tyytyväisiä osastomme kävijämääriin sekä kävijöiden osoittamaan kiinnostukseen esteetöntä asumista kohtaan.

Toimitimme useisiin asuntomessujen näyttelykohteisiin rampit, jotka helpottivat satojen lastenrattaiden kanssa liikkuneiden perheiden tutustumista asuntomessualueeseen.

Messuille pääsi myös laivalla Jyväskylän keskustasta ja toimitimme sekä Lutakon satamaan että Äijälänrannan laiturille rampit, joita käyttivät WP_20140626_010kaikki laivoilla liikkuneet messuvieraat. Pääsimme näin konkreettisesti levittämään esteettömyyden ilosanomaa.

Melkein kaikilla meistä on vanhemmat, isovanhemmat, sukulainen tai tuttava, jolle esteettömyys on tärkeä ja ajankohtainen asia. Ja on hyvä muistaa, ettei esteettömyys ole pahaksi kenellekään!

Tiedostavatko päättäjät?

Kävijöiden joukossa oli runsaasti myös kuntien, kaupunkien ja kuntoutusosastojen henkilöstöä. He tutustuivat osastoomme ihan ammattimielessä. Olikin ilahduttavaa huomata, että apuvälinepäätöksiä tekevät tahot ovat aidosti kiinnostuneita esteettömästä rakentamisesta ja nykyaikaisista, turvallisista apuvälineistä.

Hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty…

Ihmisten tietoisuus esteettömyydestä lisääntyy kiitettävästi, mutta silti törmäämme tapauksiin, joissa esteettömyysasioita ei ole riittävästi huomioitu rakennushankkeiden suunnitteluvaiheessa. Emmekä nyt tarkoita pelkästään rakennusmääräyksiä vaan esimerkiksi ramppeja ja niiden kaltevuuksia. Kustannustehokkuuden nimissä on vaarana ajautua ns. ”harmaalle alueelle”, jossa täytetään kyllä lain kirjain, rimaa hipoen, mutta ei todellakaan kunnioiteta lain henkeä. Aidosti taloudellista ajattelua olisi huomioida nämä asiat jo suunnitteluvaiheessa, eikä korjata lyhytnäköisiä ratkaisuja kalliilla myöhemmin.

Kuten jo aiemmin totesimme, asuntomessuilla oli vilpitön pyrkimys korostaa esteettömyyttä. Tämä näkyi mm. siinä, että näyttelykohteissa panostettiin laadukkaisiin ja turvallisiin ratkaisuihin, eikä esim. sisäänmenoissa sorruttu notkuviin lauta- tai vanerilevyluiskiin.

Mitä uutta meiltä?

Osastollamme oli kaksikin mielenkiintoista uutuutta: Olli-pesuistuin ja Armi-tuoli.

WP_20140808_004 kaide-11

Halusimme esitellä ne kävijöille ja samalla seurata ihmisten ensireaktioita. Osastolla kävijät saivat tehdä lähempää tuttavuutta tuotteiden ja niiden toimintojen kanssa.

Armi-tuolin nostavaa mekaniikkaa testasi perusteellisemmin arviolta 250 kävijää. Lähes kaikki olivat tyytyväisiä, ja yllättyneitäkin, tuolin ylösnousua helpottavista ominaisuuksista. Uskommekin, että Armi-tuoli löytää paikkansa, ei ainoastaan kotikäytössä vaan esim. apteekeista ja muista palvelupisteistä. Armi on erinomainen tuoli henkilöille, joille istuutuminen ja nouseminen on haastavaa liikuntarajoitteen takia.

Huippu juttu!

Olemme tyytyväisiä messuihin, jotka olivat kokonaisuudessaan hienosti järjestetyt. Alue oli aivan huippuluokkaa mm. omine uimarantoineen. Jos ajelet Keski-Suomessa päin, kannattaa pyörähtää alueella, ihan vaikka vain autonikkunasta ihastellen.

Kohti syksyä!

Kesä on nyt vääjäämättä taittumassa syksyä kohden ja on aika laatia loppuvuoden
suunnitelmat.

Yksityiselämässä tämä voi tarkoittaa uutta harrastusta, terveempiä elämäntapoja, puutarhan syyskunnostusta, matkaa jonnekin kauas tai vaikkapa kauan kaivattua remonttia – mikä kenellekin sopii.

Työrintamalla tuleva syksy on kriittisen tarkastelun aikaa – mihin kaikkeen resurssit riittävät. Suomen taloudellinen tilanne on nyt sellainen, että tarvitaan paitsi pääministerin optimismia myös perusteellista analysointia ja asioiden priorisointia – mikä on viisasta ja mitkä ratkaisut kokonaisuuden kannalta parhaita.

Tuhannet yritykset ja kotitaloudet miettivät samoja asioita parasta aikaa ja toivoa sopii, ettei paljon puhuttu resurssipula johda siihen, että esteettömyyteen liittyviä toimia karsitaan ja hankkeita lykätään.

Omalta osaltamme aiomme pitää esteettömyyteen liittyviä teemoja jatkossakin aktiivisesti esillä. Osallistumme jälleen lokakuun alussa FinnBuild-messuille, ja esittelemme silloin käänteentekevän uutuuden, joka parantaa kaikkien hoitolaitosten, ryhmäkotien ja vastaavien turvallisuutta sekä henkilöstön ergonomiaa. Mutta tästä lisää FinnBuildissä…

Esteetöntä syksyä!

Kiusaako kynnys?

Esteettömyyden näkökulmasta – kiusa se on pienikin kiusa! Jo parin senttimetrin kynnykset voivat rajoittaa ihmisten liikkumista ja elämää omassa kodissa tai julkisissa tiloissa. Olemassa olevan rakennuskannan haasteena ovat ratkaisut, joita on tehty omin jaloin liikkuvien ihmisten tarpeista lähtien. Ei vaan ole ymmärretty, miten pienestä vapaa liikkuminen voi olla kiinni. Eikö pyörätuolia tai rollaattoria muka saa nostettua kynnyksen yli? Ei, jos sinulla on esimerkiksi heikentyneet käsivoimat tai ongelmia tasapainon kanssa.

Olisiko kynnyslistasta, -kiilasta, -levystä tai minirampista apua tilanteeseen? Varmasti, siis jos tietäisi, mitä nämä termit oikeastaan tarkoittavat!

Kynnyslista ”TP”kun korvataan kynnykset!

Yksinkertaisin tapa helpottaa liikkumista on poistaa sisäkynnykset kokonaan ja asentaa niiden tilalle alumiinilistat. 105–200 mm leveistä listoista löytyy kolme värivaihtoehtoa: eloksoitu tumma shampanja, alumiini sekä puujäljitelmä. Listat on helppo sovittaa lattian väriin ja materiaaliin. Haluttaessa alumiinia voi työstää ovien karmilistojen mukaisesti. Lista on viistottu kummaltakin puolelta ja korkeimmalta kohdaltaankin TP-lista on vain muutamien millimetrien korkuinen.

 

TP5-kynnyslista

TP4-kynnyslista TP3-kynnyslista TP2-kynnyslista TP1-kynnyslista

 

 

 

 

 

 

 

Kynnyskiila ”TR”kun ylitetään kynnykset!

Kynnyskiilat soveltuvat tiloihin, joissa kynnyksiä ei voi poistaa. TR kiinnitetään olemassa olevaan kynnykseen. Eli ruuvataan ruuvit kynnykseen listassa olevien hahlojen kohdalle, jolloin kiila lepää ruuvinkantojen päällä. Tarvittaessa kiila on helppo irrottaa, esimerkiksi siivouksen ajaksi. Kynnyksiä on erikorkuisia ja syvyisiä, mikä mahdollistaa itselle sopivan nousukulman valitsemisen. Syvyysmitat ovat 145, 205 ja 300 mm. Kynnyskiila on 960 mm leveä ja värivaihtoehdot ovat eloksoitu tumma shampanja, alumiini sekä puujäljitelmä.

Vanhemmissa kiinteistöissä, joissa lattia saattaa olla epätasainen tai kynnysmateriaali estää ruuvien kiinnittämisen, voidaan käyttää kumisia kynnyskiiloja. Nämä kiilat kiinnitetään joko liimanauhalla tai erikoiskiinnikkeillä kulmistaan. Kiiloja on erikorkuisia.

Tuulikaapit ovat haasteellisia tiloja kynnysten osalta. Ulko-oven kynnys vaatisi 30 cm syvän luiskan asentamista, mutta sisempi ovi avautuu tuulikaappiin päin eikä tilaa jää tämän kokoiselle kynnyskiilalle. Koska sisempää ovea ei luonnollisestikaan voi poistaa, on helpoin tapa ratkaista ongelma korottamalla koko eteisen lattia kynnyksen tasoon erillisellä irrotettavalla ”lisälattialla”. Parvekkeille ja terasseille tehdään usein myös korotuksia, joihin luiskien liittäminen on helpompaa.

TR1-kynnyskiilat TR2-kynnyskiilat TR3-kynnyskiilat

 

 

 

 

Kynnyslevytkun tarvitaan siirrettävä ratkaisu!

Kiinteästi paikalleen asennettavat listat ja kiilat eivät toimi esimerkiksi kylpy- ja wc-tiloissa, joissa on korkea, oven taakse asennettu kynnys. Tällaisen kynnyksen luiskaaminen edellyttäisi oven lyhentämistä. Ongelmia syntyy myös esimerkiksi kerrostaloasuntojen eteiskäytävissä, joista avautuu ovia asunnon muihin huoneisiin. Kiinteiden luiskien tai lattiakorotusten käyttäminen ei olisi toiminnallisesti järkevää.

Siirrettävät kynnyslevyt tarjoavat ratkaisun tällaisiin tiloihin. Kannattaa kuitenkin huomioida se, että jonkun on laitettava levy paikoilleen ja otettava se pois käytön jälkeen, koska ovi ei aina mene kiinni, kun levy on paikoillaan. Toiminnaltaan kynnyslevy on hyvin yksinkertainen. Levy taivutetaan siten, että sen keskiosa lepää kynnykseen päällä ja molemmat sivut ottavat tuen lattiapinnoista. Levyn reunoissa oleva kitkanauha pitää levyn hyvin paikoillaan.

levy1 levy2

 

 

 

 

”MR”-tyypin Minirampitulkotilojen apu!

Miniramppi on oiva vaihtoehto sisäänkäyntien kynnyksiin. Verkkopintaiset rampit ovat luistamattomia myös talvella, vaikka ulko-oville kertyisikin lunta ja jäätä. Miniramppi on ihanteellinen ratkaisu kapeisiin sisäänkäynteihin, joissa on matala korkoero. Ramppimoduuleja voi yhdistää eri mittoihin ja vaikka 90 asteen kulmaan. Turvallisuuden lisäämiseksi tasoon saa myös luistosuojat.

mini1 mini2 mini3

 

 

 

 

 

 

 

Kodin muutostyöt vaikkapa sairaudesta kuntoutumisen tai liikuntaesteen takia ovat aina haastavia, mutta eivät ylitsepääsemättömiä. Onneksi eri valmistajilla on tarjota tuotteita ja ratkaisuja hyvinkin erilaisiin tiloihin ja tilanteisiin. Kannattaa hyödyntää alan ammattilaisten apua. Kuntien vammaispalveluiden sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit ja esimerkiksi meidän esteettömyyskartoittajamme auttavat mielellään sopivan ratkaisun ja rahoituksen löytymisessä.

Ei kiusaa kynnys enää, ei!